“Opimme kahdessa kuukaudessa enemmän kuin 5-10 vuoden aikana” – Case study Serpico

If you like this post please share it with your friends!

Tässä kirjoituksessa kerron sinulle, kuinka luonani vastikään sessioinut yhtye onnistui parantamaan soittotiukkuuttaan ja löysi lopulta soittamisen riemun uudelleen. Tekstin luettuasi opit, kuinka sinäkin voit saada aikaan suuria positiivisia muutoksia ja toivon kirjoitukseni inspiroivan sinuakin viemään vinkkini käytäntöön. “Opimme kahdessa kuukaudessa enemmän kuin 5-10 vuoden aikana” – Case study Serpico.

Tästä kirjoituksesta on suurta hyötyä soittajalle, laulajalle sekä äänittäjälle.

case study Serpico

“Opimme kahdessa kuukaudessa enemmän kuin 5-10 vuoden aikana” – Case study Serpico

Kaikki alkoi viime keväänä, kun sain Porista ponnistavalta Serpico-yhtyeeltä sessiotiedustelun, joka muutaman sähköpostin jälkeen johti studiovaraukseen. Suosittelen aina, että albumisession sijaan ensimmäinen kelanauhaäänitys olisi napakka 1–2 biisin “tutustumiskierros”, sillä se usein muuttaa bändin suhtautumista äänittämiseen ja jopa biisien tekemiseen. Nyt työstäisimme kolmessa päivässä kaksi singleä, jotka yhdessätuumin valitsimme usean kipaleen joukosta.

Bändi kertoi, etteivät he olleet tyytyväisiä tietokoneäänityksiin ja halusivat kokeilla “vanhaa hyvää äänitystekniikkaa”.

Halusin kokeilla, että pitääkö se tosiaan paikkansa, miten erilaiselta kelanauhasessio kuulostaa ja millainen se on verrattuna esim. Protools-kamaan.
-Jani Järvelin, rummut

Ajankohta buukattiin muutaman kuukauden päähän ja he alkoi hioa kappaleitaan kuosiin. Treenikämppäliveltä välittyy yleensä bändin todellinen soittotiukkuus huomattavasti kotidemoja paremmin ja tällä kertaa olin kaiken rehellisyyden nimissä hieman huolissani, sillä instrumentit eivät olleet kovinkaan lukkiutuneina ja soittokin oli hieman epätarkahkoa.

Otin kuitenkin haasteen positiivisesti vastaan ja päätin, että tästäkin tehdään loistava sessio.

Case study Serpico - tarkkaamossa
Anssi Kippo ruuvaamassa rumpusaundia Serpicon-yhtyeen äänityksien alussa Astia-studio A:n tarkkaamossa 2019.

Miksi esituotanto kannattaa tehdä huolellisesti

Annoin bändille palautetta soittotarkkuuden parantamisesta ja pyysin heitä lukemaan huolellisesti nämä blogikirjoitukseni:

Toisin kuin yleensä, tällä kertaa suosittelin käyttämään klikkiä. Kuten arvon lukija huomaa, ehdottomuus minkään asian suhteen ei ole hyväksi. Aina kannattaapi käyttää niitä apuvälineitä, jotka kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivat.

Sain oppia sähköposteista sekä blogistasi. Mitä enemmän aloin sisäistämään näitä vinkkejä, niin kaikki alkoi loksahtelemaan luonnollisesti paikalleen sekä omassa rumpujen paukuttamisessa kuin myös koko bändin yhteissoitossa ja silloin alkoi reeneissä syntymään taas se fiilis, mitä oltiin pitkään kaipailtu. Ihmeteltiinkin jäbien kanssa, että kylläpäs nyt kuulostetaankin jo vähän liian hyvältä =D
-Jani Järvelin, rummut

Case study Serpico - rumpuhuone
Serpico-session saapumisiltana laitettiin kaikki valmiiksi äänitystä varten.

Treenidemojen soittotiukkuus alkoi parantua huomattavasti ja tämän jälkeen tsekkasimme vielä hieman biisien rakenteita. Toisesta veisusta yksi osio puolitettiin ja juuri ennen sessiota samaiseen kipaleeseen löytyi vielä toimivampi lopetus, jota päädyimme käyttämään.

Viilasimme esituotannossa tempoja jonkin verran, sillä etenkin klikin kanssa soitettaessa pienillä muutoksilla voit saada suuria asioita aikaan. Lopulta sekä kappaleet että soitto toimivat mielestäni erinomaisesti ja niin bändi kuin veisutkin olivat valmiina sessioon.

Kappaleen oikean tempon löytäminen oli välttämätöntä, jotta laulu oli soljuvaa. Opin myös, että nopeampi soittaminen ei ole avain tiukkuuteen, vaan oikea tempo ja yhteissoiton liimaantuminen on päätekijä. Turha miettiminen pois ja antaa hetken viedä mukanaan.
-Kalle Virtanen, laulu

Case study Serpico - Antti
Antti Fager ei arastele antaa bassolle kunnon kyytejä.

Pohjien äänitys: rummut ja basso

Saapumisiltana kasasimme soittopelit A-studion soittotilaan. Mikityksen jälkeen ruuvasin äänityssaundit, jotka yleensä ovat 95 % lopulliset. Säädimme kuulokekuuntelut ja teimme koeäänityksen, jotta bändi sai suurimman jännityksen alta pois.

Sessio oli todella inspiroiva ja koukuttava kokemus. Yksi hienoimmista asioista oli miksaaminen, jota käytännössä tapahtui koko session ajan.
-Kalle Virtanen, laulu

Hyvin nukutun yön jälkeen aloitimme nauhoitukset. Hienosäädimme vielä molempien veisujen klikkiraitaa niin, että toisen kappaleen suvannossa ja toisen loppuosan puolitempo-kohdassa klikki putosi joitakin pykäliä hitaammaksi.

case study Serpico

Eipä aikaakaan, kun saimme rummut taltioitua ja jatkoimme poikkeuksellisesti bassolla. Rentoutumisen ja keskittyneen kuuntelemisen kautta soitto tiukkeni joka otolla ja pian olivat myös bassot valmiina.

Parhaimmat kuuntelu- ja nauhoitusolosuhteet, kuin missään.
-Antti Fager, basso

Lue lisää basso-aiheisia kirjoituksiani:

Case study Serpico - Marshall amps
Serpico-yhtye tuntui sessiossaan suosivan erään nimeltä mainitsettoman valmistajan kitaravahvistimia.

Kolme Marshallin nuppia

Olen huomannut, että hyvä otot instrumentista riippumatta tulevat aina aaltoina. Ensin voi mennä 20 ottoa, joissa ei ole kovinkaan montaa tiukasti soitettua tahtia. Sitten jotain tapahtuu ja saamme muutaman erinomaisen oton. Tämän jälkeen menee taas useita ottoja vähemmän skarpisti, joiden jälkeen tulee taas muutama albumille kelpaava todella tiukka ja hyvä otto.

Mielestäni tärkeintä on malttaa odottaa, että kielisoittajien groove asettuu rumpalin kanssa yhteen ja näin lopulta aina tapahtuu.

Ei riittänyt, että soitit oikein, vaan siinä piti olla myös sydän mukana ja jollei ollut, sen kyllä kuuli.
-Antti Fager, basso

Koska kitararaitoja äänitetään useampia, kuluu kepukoihin yleensä muita instrumentteja enemmän aikaa. Bassohan vastaavasti pömpöttääpi vain yhden raidan alusta loppuun. Vedimme kitaralla kaksi komppiraitaa, jotka kitaristi oli jo valmiiksi sovittanut erilaisiksi. Lisäksi tuplasimme kertsit ja muut isot osat vähäsäröisellä Marshall Super Lead mk2 -vahvistimella, jonka aikanaan ostin Endstand-yhtyeen kitaristilta.

Case study Serpico - Anssi ja Snake
Anssi Kippo ja Serpicon kitaristi Snake Astia-studio A:n rumpuhuoneessa.

Lue lisää kitarasaundi-aiheisia kirjoituksiani:

Lauluäänitys

Laulumikrofoniksi valitsin tälläkin kertaa Neumann U67 -putkimikrofonin 60-luvulta ja ajoin signaalin kahden 1176-hardwarekompressorin läpi. Laulusaundi oli niin sanotusti hetivalmis ja ekvalisaattoria en käyttänyt laulun äänityksessä enkä miksauksessa lainkaan.

Olen laulanut ja soittanut 22 vuotta, mutta voin sanoa, että nyt vasta sain todellista studiokokemusta.
-Kalle Virtanen, laulu

Kolmannen sessiopäivän aamusta nauhoitimme vielä soolo- ja melodiakitarat. Sen jälkeen miksasin ja masteroin molemmat kipaleet muutamassa tunnissa. Kummankin veisun miksaus hyväksyttiin ensiyrittämällä, eikä muutoksiin siis tälläkään kertaa ollut tarvetta.

Session jälkeen huomasin, miten meidän soundi oli juuri näiden lapsuudessa kuuntelemieni yhtyeiden soundimaailmaa lähellä ja miten bändimme soittotatsi ja tyyli erottuu massasta. Aivan kuten 60-80 -luvuillakin ja vielä 90-luvun puoliväliin saakka ne erottivat bändit toisistaan. Meillähän on pe*kele ihan oikeesti hieno ja uniikki soundi!
-Jani Järvelin, rummut

Lue lisää laulusaundi-aiheisia kirjoituksiani:

Case study Serpico - Kalle
Solisti Vee Dour. Astia-studio A:n lauluhuoneessa hetkeä ennen kuin peto pääsi irti.

Kuinka sessio Astialla vaikutti sinuun?

Annetaanpa bändin jäsenten kertoa, minkälaisia ajatuksia ensimmäinen sessio Astialla heissä herätti.

Sessio Astialla muutti suhtautumiseni niin positiiviseen suuntaan kuin vaan voi olla. Täähän on taas maailman siistein juttu, ihan niin kuin pikkujunnuna! Tätähän mä oon aina halunnu tehdä ja just tätä varten!
-Jani Järvelin, rummut

Päällimmäisenä jäi mieleen lämmin, turvallinen ja rentouttava tunnelma, äänittäjä-tuottajan raudanluja ammattitaito ja maltti odottaa juuri sen parhaan oton taltiointia. Lauloin huomattavasti enemmän, kuin muissa studioissa ja minusta puristettiin kaikki irti parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.
-Kalle Virtanen, laulu

Soittamisesta tuli paljon selkeämpää ja mukavampaa sekä ns. pro-olo. Se ei ollut enää vain pintaraapaisu, vaan oltiin sisällä siinä mitä tehtiin.
-Antti Fager, basso

Case study Serpico - tarkkaamossa
Koko Serpico-yhtye kuuntelee keskittyneesti Astia-studio A:n tarkkaamossa taltioituja raitoja.

Mitä voit oppia Serpico-sessiosta

Esituotannon yhteydessä onnistuin auttamaan bändin yhteissoittoa suuren harppauksen eteenpäin ja tämä sama voisi tapahtua myös sinun bändillesi. Hyvään alkuun pääset lukemalla blogikirjoituksiani huolellisesti. Tosin, nopeita ja helppoja ratkaisuja etsivät tuskin saavat kirjoituksistanikaan apua, sillä onnistumiset harvemmin tulevat ilman efforttia.

Keskittyneesti kuuntelemisen tärkeyttä en voi liikaa korostaa. Kaikkihan osaavat soittaa melko hyvin niin kauan, kunnes pitäisi osua yksiin muiden instrumenttien kanssa. “Kyllä tää kotona meni hyvin” on usein studiolla kuultu kommentti, kun soitto ei muiden kanssa meinaa natsata. Serpico-yhtyeen kanssa soitto soljui lopulta loistavasti niin treeniksellä, kuin studiossakin ja bändi kuulostaa nyt mielestäni erittäin valmiita radioihin ja keikkalavoille!

Case study Serpico -tarkkaamo
Kun sessio saatiin valmiiksi, jopa pelottavat rokkarit eivät voineet muuta kuin hymyillä lopputulokselle Astia-studio A:n tarkkaamossa.

Nauhasessio näyttääpi ilahduttavan bändin toisensa jälkeen ja rumpali Jani kiteyttääkin monien Astialla käyneiden ajatukset sangen oivasti.

Kelanauhalle tallentuu paljon muutakin kuin pelkkä ääni, digille taas se pelkkä ääni. Jos haluat vangita just sen sun oman yhtyeen energian, tyylin ja soundin, niin suosittelen vahvasti kelanauhasessiota.
-Jani Järvelin, rummut

Bändin tulevaisuuden suunnitelmia hän valottaapi meille vielä seuraavasti.

Serpico-yhtyeen tarina jatkuu niin kauan kun joku meistä kupsahtaa, eli todennäköisesti soitetaan vielä vuonna 2055 täysillä rock n’ rollia! Sen verran tuli taas potkua lisää touhuihin tämän session myötä. Seuraava kokopitkä tehdään varmasti analogivehkeillä!
-Jani Järvelin, rummut

Case study Serpico

Syksystä 2005 asti kasassa ollut Serpico-yhtye otti ohjeistani vaarin ja teki kovasti töitä soittotiukkuuden eteen ennen studioon saapumista. Ensimmäinen askel on huomata, mikä soittamisessa ei toimi. Sen jälkeen asioita voi alkaa parantamaan ja lopulta raskas työ aina palkitaan. Juuri niin kävi tälläkin kertaa; bändin jäsenet noudattivat blogini ohjeita ja nostivat niillä bändinsä soittotiukkuuden aivan uudelle levelille!

Kun koet kirjoituksestani olleen sinulle hyötyä, jaathan sen sosiaalisessa mediassa. Näin autat mahdollisimman monia pääsemään tämän tärkeän informaation äärelle.

Haluatko kokea yhtä huikean onnistumisen kuin Serpico? Laita minulle yksityisviestiä klikkaamalla tästä, niin jatketaan keskustelua. Kiitosten paljous ja kaikkea Hyvää!

case study Serpico

Lue lisää sessiokokemuksia Astialta näistä case study -kirjoituksista:

Astia-studio tarjoaapi täysanalogista äänityspalvelua yli 25 vuoden kokemuksella, josta kaukaisimmat asiakkaat ovat saapuneet nauttimaan jopa 9 000 km takaa Yhdysvalloista sekä Venäjän etäisimmästä kolkasta, Vladivostokista asti.

Kirjoittaja