Paranna bändisi saundia – 3 vinkkiä tiukempaan soittoon

If you like this post please share it with your friends!

Tiesitkö soittotiukkuuden vaikuttavan saundiin? Kyllä vain. Mitä tiukemmin soitat bändisi kanssa yhteen, sitä paremmalle musiikkisi kuulostaa. Yhteissoitto on jotain, mihin et editoimalla pääse. Ja joka tapauksessahan karu totuus, eli soiton editoiminen paljastuupi viimeistään keikalla. Tämän kirjoitukseni avulla saat ohjeet aiheesta: paranna bändisi saundia – 3 vinkkiä tiukempaan soittoon.

Paranna bändisi saundia
– 3 vinkkiä tiukempaan soittoon

Jatketaanpa vielä tovi Eikö musiikkisi saa reaktioita somessa tai sen ulkopuolellakaan? – 3 vinkkiä, joilla taatusti erotut massasta -kirjoitukseni teemalla. Näillä vinkeillä vinkeillä sinun ja bändisi on helpompi erottua massasta.

Jo 90-luvulla minut tunnettiin rytmi-natsina. Asialla ei toki ole minkäänlaista tekemistä häväistyn muinaisen symbolin eli hakaristin kanssa, vaan ihan puhtaasti kyvystäni erottaa soittotiukkuus tai pikemminkin sen puute. Teininäkin diggailin albumeita, joiden instrumentit olivat täydellisesti lukkiutuneina toisiinsa ja tätä hienoutta olen jokaisessa äänityssessiossa pyrkinyt toteuttamaan.

Oletko jo lukenut kirjoitukseni: Eikö musiikkisi saa reaktioita somessa tai sen ulkopuolellakaan? – 3 vinkkiä, joilla taatusti erotut massasta

Lepsua soittoa suuri yleisö tuskin enää tänä päivänä jaksaa kuunnella, joten jokaisen muusikon kannattaapi lukea tämä kirjoitus huolellisesti. Käydäänpä nyt siis läpi kolme tärkeää seikkaa, joiden avulla voit huomattavasti parantaa bändisi soittotiukkuuden ohella myöskin saundia.

1. Tiedä mitä soitat

Jopa hieman tyhmältä kuulostavalla otsikolla lähdemme liikkeelle, koska valitettavan usein studiolle saapuvat muusikot eivät kaikesta vakuuttelusta huolimatta ole ottaneet soittokuvioitaan haltuun. “Soittelu” on aivan eri asia, kuin täydellä fokuksella treenaaminen. Kuvioiden ennalta selvittämistä sekä treenaamisen tärkeyttä ei voi liikaa painottaa. Jos kaikki näin tekisivät, olisi hyvin monen albumin synnytys ollut huomattavasti helpompaa.

Sinun kannattaa käydä soittokuviosi läpi ei vain koko bändin voimin, vaan myös pienemmällä porukalla. Selostan aiheesta hieman pidemmän kaavan mukaan Sessioon valmistautuminen -kirjoituksessani, jonka pääset lukemaan täältä. On tärkeää tietää ei pelkästään mitä sinä itse soitat, vaan myös mitä bändikaverisi soittaa. Kahden kitaran ei silti aina tarvitse mennä täysin identtisesti. Tästä oiva esimerkki on vaikkapa Guns N’ Roses -yhtye. Heillä kitaristit usein soittavat ihan eri juttuja, mutta kokonaisuus toimii loistavasti.

Soitto- sekä lauluopettajat laittavat oppilaitaan soiton aikana marssimaan ympäri huonetta. Tämä on mielestäni oiva tapa oppia kappaleen perusrytmi sekä etenkin se, kuinka kuviosi siihen istuu. Yllättävän moni muusikko ei ennen Anssin musiikkikoulun ensimmäistä luokkaa pysty soittamaan ja marssimaan samaan aikaan. Jotkut toki pystyvät, mutta 3-3-2:n tullen he notkauttavat marssimistaan ja soittoitiukkuus katoaa. Niin oudolle ja vähäpätöiselle kuin se kuulostaakin, on tämä yksi tärkeimmistä asioista, jonka voit oppia ja mielestäni jokaisen muusikon tulisi ottaa se haltuun. Mitä aiemmin, sen parempi.

Trioli vaiko 3-3-2

Todella monet bändit käyttävät 3-3-2 -rytmitystä riffeissään. Valitettavan usein vähintään yksi soittajista kuitenkin soittaa sen triolina. Ero näiden kahden rytmin välillä on niin tärkeä, että käymme nyt läpi kuinka erotat kulmikkaan triolin pyöreästi groovaavasta 3-3-2:sta.

Wikipedia kertoo meille: “Trioli on kolmen aika-arvoltaan yhtä suuren nuotin ryhmä, joka vastaa kestoltaan kahta tavallista nuottia”. Selkokielellä tämä tarkoittaa, että kun naputat jalalla neljä neljäsosa-iskua, samassa ajassa triolissa soitetaan kolme nuottia. Katso tämä video, jossa trioli esitetään helposti. Triolin erottaa 3-3-2:sta se, että jokainen kolmesta nuotista on yhtä kaukana toisistaan. Näin olleen trioli on siis “kulmikas”. Toisin kuin valitettavan moni luulee, trioli ei ole kolme satunnaisessa rytmissä peräjälkeen soitettua nuottia. Suosittelen katsomaan tämän loistavan videon oppiaksesi kuinka trioli soitetaan. Huolellinen katsominen täydellä fokuksella on tärkeää, sillä erot ovat pieniä ja juuri siksi myös valtavan tärkeitä.

3-3-2 – vähemmin tunnetulta nimeltään tresillo

Tämä groovaavan pyöreä 3-3-2 eli tresillo on ovi soittotiukkuuteen tyylilajista riippumatta. Kulmikkaassa triolissa jokainen isku on yhtä kaukana toisistaan, kun taas 3-3-2:ssa on kolme iskua jaettu aika-arvoihin 3, 3 ja 2. Voit laskea sen 8-osina näin: yy-kaa-koo yy-kaa-koo yy-kaa. Otetaanpa pari esimerkkiä 3-3-2:sta tästä ja vaikkapa tästä.

3-3-2 on helppo soittaa yhden kerran oikein, mutta pystytkö pitämään rytmiä yllä 5 minuuttia tiukasti? Suosittelen rentoutumaan ja keskittymään siihen, että saat rytmin groovaamaan. Itsehän treenaan tätä aina liikennevaloissa vilkun releen naksutuksen tahtiin. Tämä rytmi on mielestäni yksi avaimista tiukkaan soittoon, joten taidanpa kirjoittaa aiheesta vielä kokonaisen blogipostauksen. Tulevankin kirjoitukseni avulla haluan auttaa sinua kehittymään soittajana ja parantamaan bändisi soittotiukkuutta.

Meshuggah ja kvartoli

Länsinaapurimme Meshuggah-yhtye on vienyt kyseisen rytmin jo uransa alkutaipaleella sfääreihin kvartolin muodossa. Kvartolissa jäädään jauhamaan kolmeen menevää kuviota neljäsosapulssin päälle. Se on siis trioli käänteisenä, eli mikä äsken oli trioli on nyt peruspulssi ja äskeinen peruspulssi on kvartoli. Voit kuunnella esimerkin tästä sekä tästä. Vasemman käteni ensimmäinen tatuointi oli kvartoli-kuvio. Löydät sen lähes jokaisesta tuottamastani Children Of Bodom -yhtyeen kappaleesta, koska kyseinen rytmi oli parhautensa takia pakko saada ujutettua mukaan.

Mikäli Meshuggahin helminkäisalbumi Destroy Erase Improve ei ole tuttu, suosittelen sen hankkimista joko CD:nä tahi hieman harvinaisempana vinyylinä. Striimauspalvelun kautta kuuntelemista en tässäkään tapauksessa suosittele. Entä bongaatko kvartoli-pohjaisen kuvion vuonna -74 julkaistulta King Crimson -yhtyeen Starless And Bible Black -klassikkoalbumin A-puolen kakkosveisusta?

Lue lisää kuinka paljon striimauspalveluiden kautta kuunnellusta musiikista katoaa perinpohjaisessa kirjotuksessani Vinyylilevyt ja kuinka parantaa kuuntelunautintoa.

2. Keskity kuuntelemaan muita

Moni muusikko soittaa teknisiä ja nopeitakin kuvioita yksin kotona peilin tahi läppärin ääressä. “Kyllä tää himassa sujui ihan hyvin”, on sangen tuttu lausahdus, vaan miksei soitto studiossa luista? Todellisuudessa se ei luistanut treenikämpälläkään. Kotona tosin saattoi hyvinkin luistaa, sillä rytmiset ongelmat alkavat vasta, kun pitäisi soittaa muiden kanssa samaan tahtiin. Jokainen voi tämän kuuntelemisen kultaisen taidon oppia ja mielestäni jokaisen muusikon tulisi nähdä vaivaa sen saavuttamiseksi. Tämä on merkittävä askel muusikkona kehittymisesi suhteen.

Useampikin klassisen musiikin virtuoosi on käynyt luonani vierailevana soittajana. Ja vaikka yllättävän moni heistä soittaakin täydellisesti yksin ilman säestystä, eivät he musiikin soidessa yllättäen osaakaan soittaa muiden kanssa yhteen. Olitpa sitten bändissä, yksin soittava tai klassisen musiikin virtuoosi, tätä kaverin-kuuntelemisen-taidon tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa.

Tiukempaa soittoa

Muiden kuunteleminen on taitolaji. Sinun täytyy ensin osata omat kuviosi kunnolla, ennen kuin voit keskittyä muihin. Asiaa voisi verrata vaikkapa lasketteluun. Alussa on mahtavaa, kun pysyt pystyssä koko mäen alas asti. Tämä onnistuu, kun keskityt katsomaan jalkojasi. Jossain vaiheessa, kun ymmärrät nostaa katseesi ylös, löydät laskettelusta aivan uusia puolia uskomattoman kauniiden maisemien avautuessa edessäsi. Omiin jalkoihin, eli tässä tapauksessa ihan vaan sormiin tuijottelu on oiva tapa harjoitella. Jossain vaiheessa jokainen muusikko kuitenkin havahtuu ympärillään metelöiviin kanssa muusikoihin tilaisuudessa, jota bänditreeneiksikin kutsutaan. Kiinnitä siis huomiosi itsesi ohella myös muihin.

Yhteissoitossa on yllätys yllätys tarkoitus soittaa yhteen. Siis ihan yhtä aikaa ja mielellään vallan samaa biisiä. Ja kun jossain vaiheessa biisi ollaan saatu samaksi, voidaan alkaa keskittymään josko jokainen nuotti saataisiin soitettua tiukasti yhdessä alusta loppuun. Maltti on valttia ja tähän sinun pitääpi ensin havahtua voidaksesi asiaa parantaa.

Kuinka tiukkaa soiton tulee olla?

Neljäsosan tarkkuudella soittaminen luonnistuu jo ihan aloittelijaltakin. On kuitenkin sangen yleistä, että soittotarkkuuden kehittymiseen tarvitaan käynti jos toinenkin Anssin musiikkikoulussa. Puutun hanakasti rytmiseen tiukkuuteen, koska se saa bändin kuulostamaan joko lepsulle tai todella hyvälle. Tiukka soitto parantaa bändin saundia ja tämän olen lukemattomat kerrat saanut havaita.

Joskus on basisti turhautunut, kun olen soitattanut samaa biisiä tai kohtaa monen monituista kertaa. Joku on joskus jopa tuohtunut, kun ei ole huomannut soitossaan mitään vikaa. Kyse ei ole siitä, että soitat väärin vaan siitä, ettei soittosi istu muiden soittimien matkaan. On eri asia soittaa plus miinus 8-osan tarkkuudella, kuin täysin samassa rytmissä muiden kanssa.

Kun olet “lukkiutuneena” muihin instrumentteihin, on soittosi millisekunnilleen täydellisesti synkassa. Tähän jokaisen tulisi pyrkiä, mutta mistä siinä tarkalleen ottaen onkaan kysymys?

3. Löydä lukkiutuminen rentoutumisen kautta

Kun miksasin Children Of Bodom -yhtyeen keikkoja ympäri maailmaa vuosina 1998–2002, kiersi jokaisella keikalla mukanani yksi asia: kirja nimeltä Zen ja jousella ampumisen taito. Olen lukenut kyseisen teoksen useita kymmeniä kertoja ja muusikkona sinunkin tulisi tähän opukseen tutustua. Pikaisella silmäilyllä et tosin saa kirjasta mitään irti. Maltilliselle lukijalle kirja, kuten nämä kirjoituksenikin, antavat todella paljon. Ja kun vaihdat jousella ampumisen tilalle oman instrumenttisi, olet ytimessä.

Lyhykäisyydessään asia menee näin: harjoittele tekniikkaa lähes kyllästymiseen asti. Älä yritä, vaan tee. Kun olet vuosikaudet tehnyt toistoja toiston perään, etkä enää vain “yritä tehdä”, tapahtuu jotain erikoista ja musiikissa sitä kuvaa oivasti sana “lukkiutuminen”. Tämä flow-tila eli zone eli zen on se asia, joka saa sinut soittamaan muiden instrumenttien kanssa täydellisesti yhteen aina jokaista millisekuntia myöten.

Monet klassikkobändit, kuten Led Zeppelin, Cream ja King Crimson olivat kollektiivisesti tässä flow-tilassa eli zonessa eli zenissä. Jos olet joskus bändisi kanssa jammaillessa havahtunut siihen, että kaikki tekevät jonkun erikoisen ei-ennalta-sovitun asian yhtä aikaa, onnittelen sinua! Olet kokenut zenin!

Kuinka pääsen zen-tilaan?

Satojen sessioiden myötä olen huomannut, että kehon rentous ja mielen tyhjyys ovat ehdoton edellytys. Tosin sillä hetkellä, kun huomaat olevasi zen-tilassa ja siitä ilahdut, on se jo ohi. Asiaan ei saa kiinnittää minkäänlaista huomiota ja tällöin tila voi jatkua pitkäänkin. Lempirumpalini, Toni Paananen on useissa rumpuvideoissaan tässä kyseisessä tilassa. Yleensä hän “liukuu” siihen biisin ensimmäisen kolmanneksen aikana ja tämän voi videolta jopa nähdä. Silloin Tonin liikkeet muuttuvat sulaviksi ja silmien katse hieman poissaolevaksi. Soitto rentoutuu ja muuttuu niin sanotusti täydelliseksi.

Myöskin huikeat herrat Jarmo Nikku ja Masa Maijanen ovat erinomaisia esimerkkejä tästä ilmiöstä. He voivat soittaa kenen tahansa rumpalin kanssa lukkiutuen samantien pannuttelijan grooveen. Olen saanut todistaa hienoa hetkeä, kun livepohjia soittaessa rumpalin komppi notkahti ja samalla myös Jarmon sekä Masan soitto notkahti samassa kohdassa juurikin saman verran.

Zen-hetki

Näitä zen-hetkiä olen huomannut jokaisessa äänityssessiossa odottavani ja kun hetki koittaa, on soitto aina täydellistä. Hauskana yksityiskohtana mainittakoon, että kaikki tarkkaamossa olevat aina poikkeuksetta tähän havahtuvat ja hihkaisevat: “Se oli tuossa!”. Väitän, että jokainen tunnistaa kyseisen ilmiön. Täysin analogisen signaaliketjun ollessa kyseessä tämä on se asia, joka nostaa niin paikalla olevilta kuin myös musiikinkuuntelijoilta karvat pystyyn ja saa silmätkin kosteiksi.

Tähän tilaan olen jo vuosia pyrkinyt niin studiotyöskentelyssä kuin keikkoja miksatessa. Asia ei ole kiireisen saati hätäisen harrastus, vaan vaatii aikaa sekä omistautuneisuutta. Lopulta se kuitenkin palkitsee ja kun olet kerran kyseisen tilan kokenut, tiedät mistä puhun!

Kerrataanpa vielä lopuksi vinkkini tiukempaan soittoon

1. Tiedä mitä soitat – ota omat sekä soittokavereidesi kuviot haltuun
2. Keskity kuuntelemaan muita – bändissä tulee keskittyä myös muihin jäseniin
3. Lue Zen ja jousella ampumisen taito – tule oman elämäsi zen-mestariksi

3 vinkkiä tiukempaan soittoon

Kiitos, kun otit haltuun 3 vinkkiä tiukempaan soittoon -kirjoitukseni. Toivon sydämestäni, että vinkkini auttavat sinua sekä bändiäsi saundaamaan tiukemmalle. Näinä mp3:sia-toisilleen-lähettelevien-bändien aikoina parhaiten menestyvät ne, jotka viettävät aikaa treenikämpällä. Editoimalla toteutettu soittotiukkuus paljastuu viimeistään keikalla ja huijaamista missään muodossa en suosittele kenellekään.

Nykyisin lähes kaikki ympärillämme on feikkiä. Oletko kiinnittänyt huomiota Trivago-mainoksen rouvan epäluonnollisuuteen? Siinähän puhe ja kuva ovat melkein kohdallaan ja niiden eriaikaisuus aiheuttaa minussa suurta pahoinvointia. Samoin kovin paljon ei ole aitoutta kuuntelemassamme musiikissa saati meille tarjottavassa ruoassa. Vasta-aallon lailla ovat aidot asiat kuitenkin tekemässä paluun ruoan ja musiikin ohella myös muilla osa-alueilla. Ole aito ja treenaa itsesi paremmaksi kuin muut. Ota tekniikka haltuun ja muista zen eli “unohda itsesi”.

Kun koet kirjoituksestani olleen sinulle hyötyä, jaathan sen sosiaalisessa mediassa. Näin autat mahdollisimman monia pääsemään tämän tärkeän informaation äärelle.

Oletko kiinnostunut kelanauhasessiosta Astia-studiolla kanssani? Klikkaa tästä ja lue lisää tai laita minulle yksityisviestiä klikkaamalla tästä, niin jatketaan keskustelua. Kiitosten paljous ja kaikkea Hyvää! – Zen –

Astia-studio tarjoaapi täysanalogista äänityspalvelua yli 25 vuoden kokemuksella, josta kaukaisimmat asiakkaat ovat saapuneet nauttimaan jopa 9 000 km takaa Yhdysvalloista sekä Venäjän etäisimmästä kolkasta, Vladivostokista asti.