4 erikoista tosielämän studiokikkaa, joita sinun ei kannata kokeilla kotonakaan

If you like this post please share it with your friends!

Joskus äänityssessiossa tulee vastaan erikoisia kokeiluja, jotka onnistuessaan nostavat työstettävän kappaleen huomattavasti aiempaa paremmaksi. Astia-studiolla on 90-luvun alkupuolelta lähtien tullut testattua studiokikka jos toinenkin. Tällä kertaa emme kuitenkaan käy läpi onnistuneita sellaisia vaan niiden vastakohtia. Otetaanpa siis tarkastelun alle 4 erikoista tosielämän studiokikkaa, joita sinun ei kannata kokeilla kotonakaan.

Vähintään yksi kirjoituksessa kerrottu studiokikka saattaa hymyilyttää muusikon ohella myös äänityöläistä ja musiikin kuuntelijaakin, joten sinua on varoitettu. =)

Lue myös: Äänittäminen helpommaksi: Ethän tee näitä yleisiä virheitä äänityksissä?

Oletko valmis huikeaan sessioon Astia-studiolla

4 erikoista tosielämän studiokikkaa, joita sinun ei kannata kokeilla kotonakaan

Jotta voit kokea onnistumisia studiotyöskentelyssä muusikkona, äänittäjänä, tuottajana tai miksaajana, sinun ei kannata jumahtaa paikoilleen ja toistaa tylsästi samaa kaavaa. Kehitys on kaikilla osa-alueilla tärkeintä ja etenkin äänihommissa juuri se voi viedä sinut huikeiden asioiden äärelle.

Olisi erittäin väärin dumata erikoinen idea suoralta kädeltä sitä kokeilematta. Joskus juurikin se kaikkein epätodennäköisin lähestymiskulma saattaa poikia elämää suuremman lopputuloksen. Tämä dumaamattomuus on auttanut minua löytämään vuosien varrella kosolti erittäin toimivia työskentelytapoja. Ja yhä edelleen, yli neljännesvuosisadan studiohommia tehneenä, pyrin jatkuvasti ja kaikessa parantamaan niin saundia kuin sen taltioimistapojakin.

Toimivien metodien ohella olemme myös löytäneet lukemattoman määrän tapoja, jotka eivät toimi. Olen aiemmassa kirjoituksessani käyttänyt klassista siteerausta:

Mestari on mokannut useammin, kuin aloittelija on edes yrittänyt

Tuossa lausahduksessa piilee suuri viisaus, sillä juurikin epäonnistumiset tuovat niin sinulle kuin minullekin kokemusta, jonka avulla osaamme ratkaista ongelmia. Ja äänipuolella tuo ongelmanratkaisujen työkalupakki on kultaakin arvokkaampi voimavara.

Nyt kerron sinulle neljä erikoista studiossa testaamaamme metodia, joita en suosittele käyttämään.

Studiokikka – örinälaulua jogurtit kurkussa. Älä kokeile tätä kotonakaan.

Studiokikka #1
– Örinälaulua jogurtit kurkussa

Otsikko taitaa nyt paljastaa tämän, mutta käydäänpä kuitenkin läpi, mistä tarkalleen onkaan kysymys. Äänitin metallibändiä ja olimme aloittamassa laulu- eli huutoäänitystä. Solisti näytti valmistautuvan hyvin, mutta jotain tärkeää vielä puuttui. Hänen poistuessa kohti keittiötä, ajattelin, että juoma taisi unehtua. Suosittelen poikkeuksetta, että laulajalla on lauluäänityksissä vesituoppi aina käden ulottuvilla. Pieni kurkun kostuttaminen ottojen välissä voi auttaa ääntä pysymään hyvässä kunnossa pidempään.

Yllätykseni oli kuitenkin suuri, sillä solistin tuopin sisällöstä ei voinut todeta samaa, kuin Heikki Kinnunen huikeassa Tarjoilija-kohtauksessa. Laita volume kovalle ja kuuntele Heikin kommentti tästä tai katso koko legendaarinen kohtaus kaikessa väkevyydessään klikkaamalla tästä. Läpinäkyvän nesteen sijaan laulajan tuopissa olikin paksua valkoista ainetta.

Asiaa tiedustellessani sain vastaukseksi, että hänen lukemassaan nettikeskustelussa oli kehoitettu laulamaan örinälaulut niin, että laittaa ensin jogurttia kurkkuun ja sellaiseen olimme kuulemma nyt ryhtymässä. Kerta se lienee ensimmäinenkin, joten asian outoudesta huolimatta ryhdyimme äänityspuuhiin.

Aika monta ottoa ja jogurttitäydennystä myöhemmin totesimme, että eiköhän olisi parasta palata ihan perinteisen, jogurtittoman örinälaulun pariin. Idea oli ainakin sillä kertaa täysin käyttökelvoton. Joku voisi kutsua tuota studioajan haaskaamiseksi, mutta minä taas olen hyvilläni, että nyt on tämäkin erikoisuus koettu ja ainakaan kyseisessä sessiossa se ei tuonut haluttua lopputulosta.

Mutta mietitäänpä vielä hetki sellaista skenaariota, jossa jogurtit kurkussa vedetty huutolaulu olisikin ollut parasta ikinä. Mitenkäs tämä toteutettaisiin keikalla? Pitäisikö joka lauseen välissä ottaa jogurttihuikka? Voi olla, että joissain veisuissa tulisi melko kiiru ja etenkin jos vielä sattuisi samaan aikaan soittamaan jotain instrumenttia. Toisaalta jogurtin voisi värjätä punaiseksi ja olla juovinaan pelottavan hevilaulajan tapaan verta lavalla, mutta jotenkin en näe asiassa mitään toteuttamiskelpoista.

Mikäli jogurtit kurkussa laulaminen on mielestäsi paras studiokikka ikuna, niin silloinhan sitä kannattaapi käyttää. Ota kuitenkin huomioon, kuinka toteutat asian keikalla ja muista varoa liikakalorioiden lihottavaa vaikutusta. Tämä erikoismetodi ei saa minkäänlaista suositustani.

Oletko jo lukenut listaukseni:  24 erikoista lauluäänitysvariaatiota, joita olemme Astialla kokeilleet

Studiokikka – kompit puisilla ja fillit muovipäisillä kapuloilla. Älä kokeile tätä kotonakaan.

Studiokikka #2
– Rumpali soittaa kompit puisilla ja fillit muovipäisillä kapuloilla

Äänitin useita vuosia sitten erään ulkomaalaisen bändin albumia tiukalla aikataululla, jossa rumpujen äänitykselle oli varattu yksi studiopäivä. Kun kappaleet on huolellisesti treenattu ja kaikki tietävät mitä tehdään, on yksi päivä oikein riittävä aika etenkin silloin, jos musiikki ei ole teknistä kikkailua vaan suorempaa rokkia.

Päivä alkoi olla lopuillaan ja viimeinenkin biisi rumpujen osalta sekä äänitetty että saanut koko bändin hyväksynnän. Silloin korvani kuulivat jotain sellasta, mitä ne eivät olleet koskaan aiemmin eikä myös sen jälkeenkään kuulleet. Rumpali nimittäin kertoi laittavansa puiset kapulat pois ja ottavansa tilalle muovipäiset kapulat, joilla soittaisimme albumin jokaisen rumpufillin uudelleen! Häkellyin sen verran, että tuntemuksiani kuvaapi oivasti Tupakkalakko-elokuvasta tuttu lausahtus, jonka pääset tsekkaamaan klikkaamalla tästä.

Rumpali kertoi, että häntä oli neuvottu tekemään tällä tavalla ja että nyt idea pitäisi laittaa levylle. En osaa sanoa oliko joku vetänyt häntä höplästä vai onko jossain oikeasti tehty rumpuäänityksiä niin, että kompit vedetään yksillä kapuloilla ja fillit toisilla. No mutta, vaikka aikataulu oli tiukka ja rumpuäänityksiin varattu aika jo lähes käytetty, ajattelin antaa ajatukselle mahdollisuuden. Sinunkaan ei kannata suoralta kädeltä ampua mitään ideaa alas, sillä välillä nuo boksin ulkopuolelta tulevat neronleimahdukset voivat olla erittäinkin toimivia.

Tämä studiokikka ei kuitenkaan kuulunut edellä mainittuihin ja jota jatkossa suosittelisin lämpimästi kaikille. Muutamien yrityksien jälkeen rumpali totesi, että eihän tästä tule yhtään mitään. Hän ei muistanut ihan tarkkaan mikä filli oli missäkin, eikä tiennyt että soittaisiko mukana vai vetäisikö pelkät fillit, jotka liimaisimme komppiraidan päälle. Koko asia vaikutti kaikin puolin erittäin sekavalle.

Mikäli haluat kokeilla tätä erikoiskikkaa, sinun kannattaa varata siihen riittävästi aikaa. On vaikea uskoa, että fillit saundaisivat niin paljon paremmalle muovipäisillä kapuloilla, että moiseen kannattaisi käyttää valtavasti aikaa. Tai jos saundi on niin paljon parempi, eikö silloin kannattaisi vetää kompitkin samoilla kepuloilla? Ja kuuluukohan saundiero vielä triggauksenkin jälkeen?

Entä kuinka homma toteutetaan livenä? Vaihtaako hän kapulat jokaiseen filliin lennosta vai keskeytyykö kappale aina kapuloiden vaihtamisen ajaksi? Tämäkään erikoismetodi ei päässyt suosittelemieni toimintatapojen listalle.

Studiokikka – tuplattu basso laitoihin. Älä kokeile tätä kotonakaan.

Studiokikka #3
– Säröbasso vasemmalle ja puhdas basso oikealle

Kitaristi rohmuaa usein suurimman raitamäärän, sillä kitaroita tuplataan ja melodiat sekä eri särömäärän omaavat kepukat taltioidaan usein erikseen. Laulupuolellakin välillä tuplataan ja vedetään stemmoja sekä kuoroja vaikka kuinka monta raitaa, mutta rumpali ja basisti vain aniharvoin pääsevät taltioimaan useampaa soittokertaa samaan veisuun.

Tosin, esimerkiksi ABBA-yhtyeen levyllä voit kuulla mm. tuplattuja rumpuja ja monia muita mullistavia asioita. On myös joitakin bändejä, joissa soittaa kaksi basistia tai jopa pari rumpalia niin levyllä kuin keikoillakin. Tämä on kuitenkin melko harvinaista. Yleensä rummut ja basso saudaavat toimivimmalle, kun niitä on vain yksi soittokerta yhdellä kertaa kuulumassa.

Erästä testisessiota tehdessämme artisti ilmoitti, että bassoa tuplataan hänen mielestä aivan liian harvoin ja että nyt tähän tulisi muutos. Tällä kertaa osasin jo aavistella, ettei lopputulos olisi kovinkaan toimiva, mutta silloin kun varoituksen sanaa ei kuunnella, on parempi toimia artistin pyyntöjen mukaisesti.

Äänitimme puhtaan, eli säröttömän basson, joka panoroitiin eli siirrettiin stereokuvassa oikeaan kaiuttimeen. Sitten laitoimme bassoon säröpedaalin ja täräytimme toisen melko ärhäkän bassoraidan, jonka panoroimme vasempaan kaiuttimeen.

Oletko valmis huikeaan sessioon Astia-studiolla

On useita vanhoja jopa klassikoksi tituleerattuja albumeita, joissa basso on laitettu stereokuvan toiseen laitaan. Joskus se toimii jopa yllättävänkin hyvin. Mutta kun sinulla on kaksi eri soittokerroilla vedettyä ja ei-niin-kovin-tiukasti-soitettua bassoa äärilaitoihin pannattuna, oli ainakin tässä kokeilussa lopputulos lepsun ja väärällä tavalla luonnottoman kuuloinen.

Soittotarkkuutta olisi toki voitu parantaa soittamalla tai editoimalla, mutta sen lisäksi nuotit summautuivat eri tavoin aiheuttaen lisää onkelmia. Jotkut äänet nimittäin hyökkäsivät lujalle ja toiset taas vaimentuivat taustalle. Vanha ystävämme vaihevirhehän se siellä jälleen nosti rumaa päätään.

Juuri sen takia sinun kannattaapi olla varovainen etenkin matalien taajuuksien suhteen. Tästä samaisesta syystä en ole enää vuosiin äänittänyt bassosta linjasignaalia, sillä sama signaali kahdelle raidalle taltioituna ja eri tavoin prosessoituina voi aiheuttaa yksittäisissä äänissä ikävänkuuloista vaihevirhettä. Toistaiseksi vain yksi poikkeus vahvistaa useita vuosia kestäneen ei-äänitetä-linja-signaalia -säännön. Kuten huomaat, minkään asian suhteen ei kannata olla liian jyrkkä.

Joskus voi olla parasta ikuna, että miksaat stereokuvassa basson toiseen ja kitaran toiseen kaiuttimeen. Mutta kahden eri soittokerralla vedetyn basson käyttäminen äärilaidoissa ja vieläpä niin, että toinen on puhdas ja toinen särötetty, ei yleensä toimi. Tämäkään studiokikka ei siis saa suositustani, ellet a) vedä aivan överitiukasti identtisiä ottoja millisekunnilleen samalla tavalla ja b) ole varautunut hyökkääviin sekä vaimeneviin yksittäisiin bassonuotteihin.

Studiokikka – juotetaan äänittäjä humalaan koko session ajaksi. Älä kokeile tätä kotonakaan.

Studiokikka #4
– Juotetaan äänittäjä koko session ajaksi humalaan

Kun Anal Thunder -yhtye saapui Astia-studiolle 2000-luvun alkupuolella, raahasivat he soittimien ohella sessioon myös suuren määrän alkoholijuomia. Vielä tuohon aikaan bändit käyttivät alkoholia myös studiossa. Nykyäänhän moinen on todella harvinaista.

Naureskelin valtavalle juomamäärälle, jolloin bändin jäsenistö ilmoitti, että: “Noi viskit ovat siulle ja myö ei sit soiteta nuottiakaan ennen ku Anssi on kännissä!”. En ollut koskaan aiemmin kuullut mitään vastaavaa. Bändi totesi, että tämä heidän sessio tehdään heidän tavallaan ja vastaan ei kuulemma auttanut pyristellä.

Hatarien muistikuvieni mukaan äänitykset saatiin tehtyä ja kaikki osapuolet olivat siihen vieläpä ilmeisen tyytyväisiä. Tästä erikoismetodista olen kuullut myös jonkin verran epäonnistuneita versiointeja mm. kesken äänityksen sammuvien äänittäjien muodossa. Vaikken suosittele äänittäjän juottamista humalaan koko taltiointiprosessin ajaksi, on se todistetusti ainakin kerran johtanut melko onnistuneeseen lopputulokseen.

Vaikka sessio oli erittäin hauska ja melko villi, en enää nykyään moiseen ryhtyisi. Siitä on nimittäin jo useampi vuosi aikaa, kun vähensin alkoholinkäyttöni muutamaan satunnaiseen ruokaviinilasilliseen vuodessa. En tosin aio sanoa, että alkoholin juomisen lopettaminen saisi mitä lämpimimmän suositukseni. Minulla vain yksinkertaisesti tuli kiintiö tämän elämän osalta täyteen. Haluan tuoda tämän ilmi myös siksi, ettet lähde hautomaan vastaavanlaista ajatusta ja saavu studiolle pettymään, kun ei alkoholi enää tuottaja-setälle maistukaan.

Joskus vähäinen alkoholin käyttö äänitystilanteessa voi johtaa paremman lopputuloksen äärelle, mutta myös varoittavia esimerkkejä on todella paljon. Jos otat vähänkin liikaa, voi kallista studioaikaa mennä hukkaan. Ja ollaanpa joskus hieman liikaa ottanutta muusikkoa jouduttu etsimään keskellä yötä pitkin kaupungin katuja etteivät poliisit vie häiriöhuutelijaa kuristushuoneelle eli putkaan.

4 erikoista tosielämän studiokikkaa, joita sinun ei kannata kokeilla kotonakaan

Älä kokeile näitä kotonakaan

Kun kokeilet jotain hieman erikoisempaa, voi se joskus auttaa löytämään uutta kulmaa äänitykseen ja saundeihin. Mitä luovempi olet, sitä enemmän voit erottua eduksesi. Varo kuitenkin perinteistä sudenkuoppaa, jossa keskität liikaa aikaa ja energiaa sellaiseen, mitä kukaan ei tule koskaan huomaamaan tai edes aistimaan. Näitä aikasyöppöjä ovat usein esimerkiksi pikkutarkat kitarariffit, joissa pelataan lähes olemattomilla 32. osien vivahde-eroilla sekä loputon raitojen tuplailu kaikista mahdollisista oktaaveista.

Kun olin äänittänyt yhden vuoden, muistan ajatelleeni, että nyt tiedän äänittämisestä kaiken. Kului toinen vuosi ja totesin, etten  vuotta aiemmin osannutkaan vielä mitään, mutta nyt olin vihdoin oppinut kaiken. Kun sama vielä seuraavinakin vuosina toistui, aloin ymmärtää, etten koskaan tulisi täysin oppineeksi äänittäjäksi.

Mikäli päivä koittaisi, jolloin voisin sanoa: “Nyt oikeasti olen täysin oppinut ja tiedän äänestä sekä äänittämisestä aivan kaiken”, vaihtaisin samantien alaa. Kehityksen ei tule koskaan pysähtyä ja siksi toivon tämän kirjoituksen inspiroivan myös sinua kokeilemaan mitä hullummaltakin kuulostavia ideoita. Et koskaan voi tietää, mikä studiokikka nostaa koko homman aivan uudelle tasolle!

Kiitosten paljous, kun sain jakaa kanssasi erikoisia studiossa kokeiltuja metodeja, joita sinun ei kannata kokeilla kotonakaan. Kun koet kirjoituksestani olleen sinulle hyötyä, jaathan sen sosiaalisessa mediassa. Näin autat mahdollisimman monia pääsemään tämän tärkeän informaation äärelle.

Varaa unohtumaton studiosessio Astialla kanssani. Laita minulle yksityisviestiä klikkaamalla tästä, niin jatketaan keskustelua. Kiitosten paljous ja kaikkea Hyvää!

Oletko valmis huikeaan sessioon Astia-studiolla

Oleko jo lukenut nämä kirjoitukseni:

Astia-studio tarjoaapi täysanalogista äänityspalvelua lähes 30 vuoden kokemuksella, josta kaukaisimmat asiakkaat ovat saapuneet nauttimaan jopa 9 000 km takaa Yhdysvalloista sekä Venäjän etäisimmästä kolkasta, Vladivostokista asti.

Kirjoittaja