Vertaileva tutkimus digitaalisen ja analogisen signaalitien musiikinkuuntelutuokioiden vaikutuksista alakoulun opetusryhmässä

If you like this post please share it with your friends!

No mutta mitäs ihmettä tämä oikein on? Kuinka joku kuuntelutuokioiden vaikutus liittyy Astia-studioon tai sen blogiin? Tässä kirjoituksessa käymme läpi tuloksia tekemästämme tutkimuksesta, jonka keskiössä on blogiani säännöllisesti seuraavalle hyvin tuttu asia; analoginen signaalitie ja sen vaikutus. Koska levottomuus ja yleinen pahoinvointi etenkin nuorison keskuudessa ei ole viime vuosina ollut vähenemään päin, päätimme selvittää ääneen liittyviä havaintojani virallisen tutkimuksen muodossa. Tulokset ovat niin mielenkiintoisia, että jaan ne kanssasi otsikolla: Vertaileva tutkimus digitaalisen ja analogisen signaalitien musiikinkuuntelutuokioiden vaikutuksista alakoulun opetusryhmässä.

Tutkimuksen tulokset laittavat pohtimaan, voiko digitaalisella äänimaailmalla olla vaikutusta nuorison ja lasten levottomuuteen?
– Hanna Hyvärinen, Musiikkiluokan opettaja/Neuropsykiatrinen valmentaja

Mikäli olet saapunut blogiini ensimmäistä kertaa, toivotan sinut sydämellisesti tervetulleeksi. Nimeni on Anssi Kippo, ja olen toiminut äänialan ammattilaisena vuodesta 1994. Viidentoista vuoden digitaaliäänittämisen ja lukemattomien vertailujen jälkeen palasin vuonna 2017 takaisin pelkkien analogisen signaaliten äänityssessioiden pariin. Äänen signaalitiehen liittyvällä demonstraatiollani olen hämmästyttänyt muusikoiden ja musadiggareiden ohella myös useita yliopistojen professoreita.

Sinun kannattaa lukea tämä kirjoitus mikäli haluat rauhoittaa lastasi musiikin avulla, etsit opettajana keinoja rauhoittaa oppilaitasi tai haluat kuulla vertailua analogisen ja digitaalisen signaalitien äänestä virallisen tutkimuksen muodossa. Myös muusikko sekä musiikkiterapeutti saavat uusia ajatuksia äänestä ja etenkin sen signaalitien merkityksestä.

Vinyylidemonstraatio Astia-studiolla

Vertaileva tutkimus digitaalisen ja analogisen signaalitien musiikinkuuntelutuokioiden vaikutuksista alakoulun opetusryhmässä

Olen jo useiden vuosien ajan havainnoinut äänen signaalitien vaikutuksia ihmisiin ja eläimiin. Olet saattanut lukea suositusta Vinyylilevyt ja kuinka parantaa musiikkinautintoa -kirjoituksestani, kuinka kissat ja koirat viihtyvät huoneessa, jossa soi analogisen signaalitien musiikki. Kun signaalitie vaihdetaan digitaaliseksi, eläimet usein poistuvat huoneesta. Samoin alle yksivuotiaiden reaktiot eri signaalitien ääneen ovat olleet poikkeuksetta identtisiä ja suurta mielenkiintoa herättäviä.

Kirjoituksestani Oletko aivan puhki studiopäivän jälkeen? – Lue mistä väsymys johtuu ja kuinka voit sen välttää selviää, kuinka digitaalisen signaalitien musiikin kuunteleminen aiheuttaa “ääniähkyn” ja hiljaisuuden kaipuun. Analogisen signaalitien musiikin kuuntelemista taas ei halua lopettaa edes 10-tuntisen studiopäivän jälkeen, vaan sen päälle moni luonani käyvä muusikko haluaa kuunnella analogisen signaalitien vinyylilevyjä vielä useita tunteja saamatta siitä minkäänlaista yliannosta.

Parasta tutkimuksessa oli se, miten kappaleista ja musiikkituokioista tuli tärkeitä oppilaille.
– Elina Lamberg-Miettinen, Musiikkiluokanopettaja/Sosionomi (AMK)

Digitaalinen signaalitie vs analoginen signaalitie

Signaalitie ja mistä siinä oikein on kyse?

Vaan mitä tämä sanahirviö, analoginen ja digitaalinen signaalitie, oikein mahtaneekaan tarkoittaa? Analogisen signaalitien musiikilla tarkoitetaan ääntä, jota ei missään vaiheessa ole muunnettu digitaaliseksi. Digitaalisen signaalitien musiikilla tarkoitetaan ääntä, joka on vähintään kerran muunnettu digitaaliseksi (A/D-muunnos). Ja koska ykkösiä sekä nollia on käytännössä mahdotonta kuunnella, digitaalisen signaalitien musiikki joudutaan aina lopulta muuntamaan takaisin analogiseksi (D/A-muunnos). Tiesitkö, että esimerkiksi kännykkäpuhelussa A/D- ja D/A-muunnoksia tapahtuu vähintään kuusi?

Digimuunnos voi tapahtua äänitys-, miksaus-, masterointi- tai myös toistovaiheessa. Tietokoneelta kuunneltava musiikki ei koskaan ole analogisen signaalitien ääntä.

Omalta osaltani tutkimuksen teki todella mielenkiintoiseksi se, ettei tietojemme mukaan signaalitien vaikutusta ole aiemmin ainakaan tässä kontekstissa tutkittu. Keskittymishäiriöt tuntuvat lisääntyneet digitalisaation myötä ja meistä moni tietää tunteen, kun laitamme mielimusiikkimme soimaan tietokoneelta, mutta alammekin puuhastelemaan kaikkea musiikin soidessa taustalla. Musiikista on siis lähes vaivihkaa tullut “pelkkää” taustamusiikkia.

Saamani palautteen mukaan analogisen signaalitien musiikki aiheuttaa täysin vastakkaisen reaktion; monet kertovat, etteivät kykene samaan aikaan puuhaamaan mitään muuta, ja että se ikään kuin “pakottaa” kuulijan keskittymään pelkkään kuuntelemiseen.

Mutta siirrytäänpä nyt tekemämme tutkimuksen pariin. Kirjoitus sisältää suoria lainauksia tutkimusraportistamme.

Vertailevan tutkimuksen dataa – 3. luokan vastaukset

Tutkimusasetelma ja toteutus

Tutkimustiimiimme kuuluivat minun lisäkseni lappeenrantalaiset opettajat Hanna Hyvärinen ja Elina Lamberg-Miettinen, sekä musiikki- ja psykoterapeutti Juha Ruponen. Hanna ja Elina olivat jo pitkään etsineet keinoja luokan työrauhan parantamiseksi. He innostuivat havainnoistani niin paljon, että päätimme lyhyen pilottitestin jälkeen toteuttaa perusteellisemman tutkimuksen, jonka tulokset ovat tämän kirjoituksen aiheena.

Kehitimme metodin, jossa ei ole kyse taustamusiikista vaan erillisestä kuunteluhetkestä. Soittaisimme kolmannen ja kuudennen luokan oppilaille noin kolme minuuttia kestävän musiikkikappaleen kolme kertaa päivässä. Molemmat luokat kuuntelivat kuukauden analogisen signaalitien musiikkia, kuukauden digitaalisen signaalitien musiikkia ja lisäksi otimme mukaan verrokkikuukauden, jolloin musiikinkuunteluhetkiä ei järjestetty.

Yllättävää tutkimuksen toteuttamisessa oli musiikinkuuntelutuokioiden solahtaminen koulupäivään. Se mikä tuntui ajatuksena työläältä, tapahtui lopulta kuin itsestään.
– Hanna Hyvärinen, Musiikkiluokan opettaja/Neuropsykiatrinen valmentaja

Oppilaat vastasivat päivittäin kysymyksiin, joilla selvitettiin mm. opetukseen keskittymistä, oppimisen helppoutta, ja luokan työrauhaa sekä tunnelmaa.

Nuorten levottomuus, masentuneisuus, ahdistuneisuus sekä yksinäisyys on huomattavasti lisääntynyt korona aikana. Koulumaailmassa keskittymisen vaikeudet ovat ilmeiset ja häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt huomattavasti, joka näyttäytyy erityisesti työssäni. Huoli on suuri, siitä miten luonnollinen kasvu ja kehitys mahdollistuu.
– Juha Ruponen, Musiikki- ja psykoterapeutti, ET, Valvira

Musiikkitutkimus – kasettisoitin

Tutkimuksen tulokset

Koska tulokset olivat toisistaan poikkeavia eri tutkimusryhmissä, esittelemme ne molempien ryhmien osalta erikseen. Jokaisen oppilaan kaikki yksittäiset vastaukset otettiin mukaan tutkimusaineiston tarkasteluun.

Tulokset 3. luokassa

Tutkimuksessa ilmeni, että musiikittomalla kaudella oppilaat kokivat haasteiden olevan suurimpia kaikkien tutkimusväittämien kohdalla. Erot analogiseen ja digitaaliseen kauteen olivat merkittäviä.

Sen sijaan analogisen ja digitaalisen kauden tulokset olivat melko lähellä toisiaan, kuitenkin niin, että analogisen kauden tulokset olivat neljän tutkimusväittämän kohdalla parempia. Analogisella kaudella oppilaan oli helpointa keskittyä opetukseen sekä helpointa oppia. Myös luokan työrauha koettiin analogisella kaudella parhaaksi ja siinä ero etenkin musiikittomaan kauteen oli suurin. Lisäksi analogisella kaudella luokassa oli useimmin hyvä olla.

Luokan tunnelma koettiin hieman rauhallisemmaksi digitaalisella kaudella. Samoin nukkuminen digitaalisella kaudella oli hieman parempaa tai sitä tapahtui oppilaiden oman arvion mukaan enemmän. 

Seuraavassa taulukossa (taulukko 1) ovat kolmannen luokan tulokset numeerisesti esitettynä. Mitä pienempi luku, sitä lähemmäksi kyllä-vastausta oppilaat kokivat väittämän. Mitä suurempi, sitä lähempänä ei-vastausta oltiin. Pienimmät lopputulemat on värjätty vihreällä, suurimmat sinisellä, jotta taulukkoa olisi helpompi tulkita.

Vertaileva tutkimus signaalitien ja musiikinkuuntelutuokioiden vaikutuksista – Tulokset kolmannessa luokassa
Taulukko 1. Kyselytutkimuksen tulokset 3. luokassa

Kolmannessa luokassa havaittiin, että musiikin kuuntelulla koulupäivän aikana on paljon myönteisiä vaikutuksia sekä yksittäisen oppilaan koulunkäyntiin että oppilaiden välisen vuorovaikutuksen sujuvuuteen. Oppilaat itse kokivat musiikin kuuntelun helpottavan sekä oppimista että opiskeluun keskittymistä. Myös luokan työrauha sekä luokan ilmapiiri paranivat musiikin kuuntelun myötä. Lisäksi nukkuminen kotona helpottui päivittäisten musiikinkuunteluhetkien myötä.

Musiikin signaalitien valinnalla huomattiin olevan merkitystä. Jos digitaalisen musiikin kuuntelulla oli myönteisiä vaikutuksia, analogisen signaalitien musiikin avulla nämä vaikutukset tehostuivat. Analogisella kaudella oppilaat kykenivät keskittymään omaan toimintaansa selkeästi paremmin, mikä ilmeni paitsi oppimistulosten paranemisena myös yhteistoiminnan rauhoittumisena sekä kaikenlaisen häiriökäyttäytymisen vähenemisenä. Oppilaat myös ärsyyntyivät selvästi vähemmän ja pinna paloi harvemmin.

Kolmannen luokan tutkimustulosten perusteella koulunpäivän lomassa toteutettavia musiikinkuuntelutuokioita kannattaa jatkaa. Mikäli kuuntelutuokioiden myönteisten vaikutusten toivotaan olevan mahdollisimman suuria, kuunneltavan musiikin kannattaa olla analogisen signaalitien musiikkia.

Analogisen signaalitien musiikin kuuntelu vaikutti silmin nähden luokan työrauhaan. Oppilaat keskittyivät sekä musiikin että opettajan ja luokkatovereiden kuuntelemiseen paremmin analogisella jaksolla.
– Hanna Hyvärinen, Musiikkiluokan opettaja/Neuropsykiatrinen valmentaja

Vinyylidemonstraatio Astia-studiolla

Tulokset 6. luokassa

Tutkimuksessa ilmeni, että digitaalisella kaudella kuudennen luokan oppilaat kokivat kaikkien tutkimusväittämien kohdalla haasteiden olevan suurimpia. Digitaalisen kauden ero sekä analogiseen että musiikittomaan kauteen oli tutkimusväittämien kohdalla merkittävä.

Analogisen ja musiikittoman kauden välillä vaikutukset jakautuivat hieman. Musiikittomalla kaudella oppilaiden oli helpointa keskittyä opetukseen ja oppilailla oli hyvä olla luokassa, joskin ero analogiseen kauteen verrattuna oli hyvin pieni. Myös nukkuminen oli musiikittomalla kaudella hieman parempaa kuin analogisella kaudella.

Analogisella kaudella luokan tunnelma oli selvästi paras verrattuna musiikittomaan ja digitaaliseen kauteen. Analogisella kaudella työrauha oli selvästi parempi kuin musiikittomalla ja digitaalisella kaudella. Oppiminen oli helpointa analogisella kaudella, joskin ero musiikittomaan kauteen oli varsin pieni. 

Seuraavassa taulukossa (taulukko 2) kuudennen luokan tulokset ovat numeerisesti esitettynä. Mitä pienempi luku on, sitä lähemmäksi kyllä-vastausta oppilaat kokivat väittämän. Mitä suurempi luku on, sitä lähempänä ei-vastausta oltiin. Pienimmät lopputulemat on värjätty vihreällä, suurimmat sinisellä.

Vertaileva tutkimus signaalitien ja musiikinkuuntelutuokioiden vaikutuksista – Tulokset kuudennessa luokassa
Taulukko 2. Kyselytutkimuksen tulokset 6. luokassa

Toisin kuin kolmannessa luokassa, kuudennessa luokassa havaittiin, että musiikin kuuntelulla koulupäivän aikana on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia sekä koululuokan että yksittäisen oppilaan koulunkäyntiin. Digitaaliset musiikkituokiot vaikuttivat sekä oppilaiden kokemukseen oppimisesta että työrauhasta negatiivisesti. Oppilaiden kokemana luokan tunnelma oli rauhattomin digitaalisten musiikkituokioiden kaudella.

Kuudennen luokan tutkimustulosten perusteella analogisen signaalitien musiikki lisäsi oppilaiden innokkuutta toimia ryhmässä. Yhteistyö oppilaiden välillä sekä myönteinen suhtautuminen luokkatovereihin lisääntyi. Myös oppilaiden pitkäjänteinen työskentely lisääntyi analogisen signaalitien musiikin kuuntelun myötä.

Kuudennen luokan oppilaiden välisen vuorovaikutuksen sujuvuuteen analogisen signaalitien musiikin kuuntelu vaikutti osittain kielteisesti. Tämä lisäsi opettajan työmäärää riitatilanteiden selvittelyn osalta. Opettajan mukaan luokan emotionaalinen turvallisuus heikkeni analogisella kaudella. Kuudennen luokan tutkimustulosten perusteella analogisen signaalitien musiikin kuuntelu voi lisätä oppilaiden tunnepohjaisia reaktioita. Tämä on hyvä ottaa huomioon kuuntelutuokioita suunniteltaessa. Opettajalla tulisi olla valmiuksia tunneilmaston selvittämiseen ja käsittelyyn sekä akuuttien riitatilanteiden ratkaisemiseen. Tunteiden purkaminen ja tunteiden säätelyn oppiminen ovat kuitenkin tärkeitä taitoja ja voivat parantaa luokan emotionaalista turvallisuutta tulevaisuudessa.

Yllättävintä oli se, kun tunteet kasvoivat suuriksi, ja tunteiden sekä käyttäytymisen säätely olikin haastavaa.
– Elina Lamberg-Miettinen, Musiikkiluokanopettaja/Sosionomi (AMK)

Musiikki itsessään aktivoi erilaisia tunteita. Kuudennen luokan oppilaiden vastauksissa nousi esille musiikkituokioiden merkitys osana tunnekasvatusta. Se, miten musiikinkuunteluhetkeen rauhoittuminen onnistui, vaikutti oppilaan keskittymiseen luokkatilanteessa. Musiikki sitoo ja maadoittaa kuunteluhetkeen. Se mahdollistaa yksilöllisen tilan ottamisen sekä omien tunteiden kanssa olemisen. Kuudennen luokan oppilaiden valmiudet tunnetaidoissa tulivat kuuntelutuokioiden myötä paremmin esille. Näin opettaja pystyi tukemaan oppilaita tunteiden käsittelyssä, tunteiden nimeämisessä, niiden ymmärtämisessä ja ilmaisemisessa asiaankuuluvalla tavalla.

Vertaileva tutkimus digitaalisen ja analogisen signaalitien musiikinkuuntelutuokioiden vaikutuksista alakoulun opetusryhmässä

Pohdinta

Edellä esiteltyjen tutkimustulosten perusteella musiikinkuuntelutuokioiden järjestämisellä voidaan vaikuttaa alakoulun oppilaiden keskittymiseen ja oppimiseen koulupäivän aikana. Lisäksi musiikkia kuuntelemalla voidaan lisätä ison oppilasryhmän työrauhaa.

Pidämme löydöstä merkittävänä, koska musiikin kuuntelu on edullinen ja helposti toteutettava toimintatapa, ja se on kaikkien opettajien ulottuvilla jo nyt. Jokaisen koulun ja jokaisen opettajan on siis mahdollista tehostaa luokkansa oppimista ja työrauhaa järjestämällä musiikinkuuntelutuokioita esittelemämme metodin mukaisesti. 

Koska analogisen signaalitien musiikki vaikuttaa oppimiseen, keskittymiseen ja luokan työrauhaan digitaalisen signaalitien musiikkia tehokkaammin, kuunneltavaksi kannattaa valita analogisen signaalitien musiikkia. Mikäli halutaan, että luokassa kuunneltava musiikki todellakin on analogisen signaalitien musiikkia, on panostettava analogisen signaalitien toteutumiseen niin äänilähteen, kuuntelujärjestelmän kuin kuunneltavan musiikin valinnassa.

Ääntä ja musiikkia sekä näiden terapeuttisia vaikutuksia on tutkittu paljon, mutta ei sen lähdettä.  Nyt tutkimuksessa soitetut kappaleet oli lapsille ennestään tuntemattomia. Riippumatta soitetusta musiikista, kokemus analogisen signaalitien kautta soitetusta musiikista osoittautui lasten kokemuksessa selkeästi merkittävämmäksi.
– Juha Ruponen, Musiikki- ja psykoterapeutti, ET, Valvira

Jäimme pohtimaan digitaalisen signaalitien musiikin kuuntelemisen yhteyttä oppilaiden levottomuuteen ja häiriökäyttäytymiseen. Tänä päivänä lapset ja nuoret elävät lähestulkoon pelkästään digitaalisen signaalitien äänimaailman ympäröiminä. Erityisesti kuudennessa luokassa, jossa ilmeni monenlaista pahoinvointia, oppiminen, keskittyminen ja luokassa oleminen tuntuivat oppilaiden mielestä vaikeimmilta juuri digitaalisella kaudella. Mistä tällainen vaikutus johtuu? Kolmannessa luokassa digitaalinen musiikki kuitenkin rauhoitti oppilaita enemmän kuin musiikiton kausi. Voisiko oppilaiden iällä olla tekemistä tämän asian kanssa? Reagoiko nuoriso eri tavalla digitaalisen signaalitien ääneen kuin pienemmät lapset?

Lasten ja nuorten sosioemotionaalisten valmiuksien ei mahdollistu näin korona aikana kehittyä luonnollisen kasvun ja kehityksen mukaisesti. Haasteet näkyvät usein häiriökäyttäytymisenä kohdatessa koulussa ja muissa sosiaalisissa tapahtumissa. Miten siis opetella olemaan erilaisten tunteiden kanssa ja ilmaisemaan niitä erilaisissa sosiaalisissa konteksteissa. Koulun tehtävä osaltaan on tukea lapsia ja nuoria tunnekasvatuksessa.
– Juha Ruponen, Musiikki- ja psykoterapeutti, ET, Valvira

Tutkimuksemme tulokset ovat herättäneet monia mielenkiintoisia kysymyksiä. Miksi musiikin kuunteleminen saa aikaan tässä tutkimusraportissa kuvattuja vaikutuksia? Miksi analogisen signaalitien musiikki saa aikaan erilaisia tutkimustuloksia kuin digitaalisen signaalitien musiikki?

Tutkimuksemme on jo iloksemme poikinut monenlaisia jatkoselvittelyjä. Eri alojen ammattilaiset ja yliopistojen tutkijat ovat heränneet tarkastelemaan äänen käyttäytymistä sekä tutkimaan ääneen liittyviä terveysvaikutuksia. Tämä tutkimus on ensimmäinen valmiiksi saatettu osa laajemmasta analogisen signaalitien luonnetta ja vaikutuksia käsittelevästä ASTIA-tutkimuskokonaisuudesta, josta kuulemme lähivuosina lisää.

Aion ehdottomasti jatkaa musiikkituokioita työssäni. Niiden vaikutus työrauhaan on niin suuri, että oppiminen helpottuu.
– Elina Lamberg-Miettinen, Musiikkiluokanopettaja/Sosionomi (AMK)

Elina Lamberg-Miettinen, Hanna Hyvärinen, Anssi Kippo ja Juha Ruponen – tutkimus signaalitien vaikutuksista

Vertaileva tutkimus signaalitien ja musiikkituokioiden vaikutuksista

Kiitosten paljous mielenkiinnostasi tutkimustamme kohtaan. Esitän mitä sydämellisimmät kiitokseni Hannalle, Elinalle ja Juhalle kaikesta tutkimuksen eteen tehdystä työstä. Lisäksi kiitoksen ansaitsevat Tarja Ruotsalainen, Mikko Neuvonen, LUT-yliopiston tutkijatohtori Erno Salmela ja tutkija Ivary Vimm, Helsingin yliopiston FT Salla-Maarit Volanen, professorit Heikki Seppä (VTT) ja Mikko Kuisma (LUT), sekä kaikki havaintoja ja palautetta analogisen signaalitien vaikutuksista minulle lähettäneet henkilöt.

Miksi analogisen signaalitien musiikki saa aikaan erilaisia tutkimustuloksia kuin digitaalisen signaalitien musiikki?

Tutustu tutkimusraporttiimme, jossa signaalitien vaikutuksen ohella käydään läpi myös sosioemotionaalisen kompetenssin kehittymistä ja monia muita yksityiskohtia klikkaamalla alla olevaa linkkiä:

Lue tutkimusraportti tästä

Kun koet lukemasi asiat tärkeiksi, jaathan kirjoitukseni sosiaalisessa mediassa. Näin autat mahdollisimman monia pääsemään tämän hyödyllisen informaation äärelle.

Mitä mukavinta viikkoa ja kaikkea Hyvää!

Kirjoituksessa kuvatun tutkimuksen raportti on julkaistu Astia-studion blogissa 28.10.2021.

Vinyylidemonstraatio Astia-studiolla

Astia-studio tarjoaapi täysanalogista äänityspalvelua yli 25 vuoden kokemuksella, josta kaukaisimmat asiakkaat ovat saapuneet nauttimaan jopa 9 000 km takaa Yhdysvalloista sekä Venäjän etäisimmästä kolkasta, Vladivostokista asti.

Kirjoittaja