Parempaa bassosaundia osa 1

If you like this post please share it with your friends!

Rummuista, kitarasta ja lauluhommista on valtavasti kirjoituksia, mutta Petteri Punakuonon tavoin eräs jäsen liian usein un-ho-hon jää. Treenikämpällä basso on valitettavan usein matalaa epäselvää mölyä, josta yksittäisten nuottien erottaminen on lievästi sanottuna haastavaa. Bassosaundi tuntuu usein saavan vähiten huomiota, joten sukelletaanpa vitsien kohteen matalien nuottien maailmaan. Tässä postauksessa kerron miten ei vain pelkkää saundia, vaan myös itse äänitysprosessia voidaan parantaa. Tämä kirjoitus tuopi mukanaan parempaa bassosaundia.

…minulle bassosoundi on paljolti tunnetta. Basson kuuluu lepattaa lahjetta sopivasti, mutta toki äänien pitää erottua toisistaan.
–Lauri Talikka / Yllätysesiintyjä

Lue myös tämä: Parempaa bassosaundia osa 2

10 vinkkiä biisinkirjoitukseen -opas

Perussetti

Yhteen aikaan lähes jokaisessa sessiossa kitaraäänityksen yhteydessä löysimme kappaleeseen kuulumattomia bassonuotteja. Tämä johti usein väittelyyn siitä oliko oikea kuvio näytetty, kenen toimesta ja miksi kallista studioaikaa haaskattiin uudelleenäänittämiseen. Ja näin siis aloimme ohjeistaa bändejä treenaamaan ei vain kaikki yhdessä, vaan myös kitaristi(t) basistin kanssa. Nuotti nuotilta kappaleiden sekä osien läpikäyminen ennen studioon menoa auttoi poistamaan ongelman lähes kokonaan. Mitä aiemmin tämä tehdään, sitä enemmän on aikaa treenata ja sisäistää oikiat kuviot.

Bändien soittotiukkuus otti tämän ansiosta aimo harppauksen parempaan suuntaan. Lisää vastaavia vinkkejä voit lukea kirjoituksestani Sessioon valmistautuminen.

Rumpalin kanssa yhtäaikaa äänittäminen tekee rummuista ja bassosta ikään kuin yhden instrumentin, bändin. Äänitystilanne yhdessä soitettaessa on huomattavasti helpompi ja luonnollisempi, kuin yksinään soittaessa ja vain luureista kuuntelemalla. Yhdessähän sitä muutenkin soitetaan.
–Jari Kärkkäinen / Kärkäs

Kaikissa osissa eri saundi

Studiollamme on käynyt hyvin voimakkaan mielipiteen omaavia basisteja, jotka olivat suunnitelleet säätävänsä joka osaan erilaisen saundin. Ajatustasolla tämä voi vaikuttaa erittäin hyvälle idealle, mutta valitettavasti se toimii vain juurikin tuolla ajatustasolla. Mitä enemmän bassosaundi kappaleen aikana vaihtuu, sitä suurempi on vaara, että eri osissa matalien taajuuksien määrä vaihtelee aiheuttaen alapääongelmia. Osat siis kuulostavat joko ohuemmalle tai liian tukkoiselle. Bassosaundihan vaikuttaa myös kitaroihin, joten tässä liikutaan siis vaarallisilla vesillä. Yleensä parhaiten toimii tasaisen tanakka basson alapää.

Otetaanpa pari klassista esimerkkiä. Herra Lemmy Kilmister Motörheadista ei polkenut pedaaleita alvariinsa. Hänellä oli melko tasaisen hyvä saundi koko biisin sekä albumin läpi. Iron Maidenin Steve Harrisilla lienee chorusta joissakin rauhallisissa kohdissa, mutta suurimmaksi osaksi Maidenin klassikkoalbumeilla kuullaan vain yhtä saundia. Steve voi helposti muuttaa soittonsa sävyä riippuen soittovoimakkuudesta ja tämän joku saattaa erheellisesti olettaa tehtävän pedaaleilla.

Suosittelemme tasaisenhyvää saundia koko biisiin. Chorus-pedaalin käyttö rauhallisessa osassa on joskus todella toimivaa, vaan ei aina. Opettele soittamaan dynaamisesti ja huomaat, että särösaundi pehmeästi soitettuna voi kuulostaa yllättävän puhtaalle.

Anssi Kippo, Rami & Pekka Johansson at Astia-studio.

Mikäli soitettavassa kappaleessa on kohtia, joissa treenikämpällä poljet efektiä päälle/pois – suosittelen miettimään asiaa uudelleen. Monet efektit saattavat yhtäkkiä syödä botnea pois tai lisätä sitä tarpeettomasti ja tämä voi vaikuttaa koko orkesterin yleissoundiin.
–Pekka Johansson / Faulty Messenger, ex-Amoral

Sormilla vaiko plektralla

Välillä basistit ovat kysyneet pitäisikö heidän soittaa sormilla vaiko plektralla. Luonnollisesti yhtä ainoaa oikeaa vastausta ei tuohon kysymykseen ole, sillä se riippuu useista tekijöistä. Joku voi soittaa todella hyvin sormilla ja kadottaa grooven sekä tatsin vaihtaessaan plektraan tahi päinvastoin. Suosittelemme aina soittamaan siten, mikä parhaalle tuntuu. Eihän kenenkään tulisi soittaa vastentahtoisesti saati väärältä tuntuvalla tavalla. Musiikissa on kyse hauskanpitämisestä ja nautinnollisten asioiden tekemisestä hyvällä porukalla!

Suosittelemme testaamaan molempia vaihtoehtoja hyvissä ajoin treenikämpällä. Joku veisu voi toimia paremmin sormilla ja toinen taas plektralla. Kokeile eri vaihtoehtoja ja jos et ole varma, kysy bändikavereidesi mielipidettä. Vältä jättämästä päätöstä studioon, missä treenaamattomia asioita ei ainakaan ensimmäisissä sessioissa kannata lähteä kylmiltään kokeilemaan.

Jos se kuulostaa hyvälle soittohuoneessa, se on hyvä

Äänitysten yhteydessä on yllättävää, kuinka usein basistit haluavat kuulla bassosaundiaan tarkkaamossa. Me Astia-studiolla olemme sitä mieltä, että äänen lähde on yksi tärkeimmistä asioista saundin suhteen. Jos bassovaffari saundaapi surkialle äänityshuoneessa, ei se taianomaisesti muutu maailman parhaaksi bassosaundiksi tarkkaamossa. Yksi ensimmäisistä asioita on saada vahvistimesta tuleva saundi niin hyväksi kuin mahdollista.

Keikkoja miksatessani pyydän aina ensin bändiä soittamaan yhdessä ilman PA:ta ja monitoreita kuullakseni lavabalanssin sekä mille vahvistimet kuulostavat. Jos saundi ei ole kohdallaan, on parempi ruuvata vahvistimen säätöjä, kuin käyttää miksauspöydän ekvalisaattoria. Sama pätee studiossa. En edes muista milloin viimeeksi olisin käyttänyt miksauspöydän eq:ta bassoa äänittäessä saati edes miksatessa! Jos saundi ei ole kuosissa, me ruuvaamme äänilähteestä sen kuntoon, emmekä missään tapauksessa jätä ongelman ratkaisemista miksaukseen.

Anssin tapa äänittää on mahtava. Hän haluaa löytää parhaan mahdollisen saundin sekä sävyn rumpuihin, bassoon, kitaroihin, lauluun jne heti kättelyssä. Kun saat raidan äänitettyä, se kuulostaa jo lähes valmiilta miksaukselta. Tämän myötä ei itse miksauksessa tarvitse juuri pohtia, että mihinkäs suuntaan saundia pitäisikään viedä.
Sami Hinkka / Ensiferum

Kun äänität mahdollisimman valmista saundia, olet koko ajan kartalla siitä, mille lopputulos tulee kuulostamaan. Se, että äänitetään jollain saundilla ja murehditaan sitä miksauksessa, harvemmin johtaa loistavaan lopputulokseen.

Lue myös tämä: Kuinka Ensiferum päätyi äänittämään Two Paths -albumin nauhalle osa 1

Parempaa bassosaundia

…olen ollut vahvasti yksinsoiton kannattaja. Viimeisin kokemus Astialla kiistatta käänsi pääni. Tunne jyräsi täydellisyyden hiomisen.
–Lauri Talikka / Yllätysesiintyjä

Bassonauhoitus Astia-studio

Olemme kantaneet kortemme kekoon niissä talkoissa, missä kaikki instrumentit äänitetään erikseen. Kun siirryin pelkkään kelanauhaäänittämiseen, aloin kannustaa bändejä soittamaan pohjat livenä. Tavoitteemme on taltioida ainakin rummut ja basso yhtäaikaa ja mikäli saamme samalla otolla vielä hyvän kitararaidan, on se ilahduttava lisä. Basistin kannattaa soittaa rumpalin äärimmäisessä läheisyydessä mahdollisimman rentona ja miettimättä mitään. Olemme huomanneet tämän auttavan instrumenttien yhteenlukittumista, joka taas huomattavasti parantaapi groovea.

Soittaminen vaatii tietysti äänitystilanteessa erityistä tarkkuutta, mutta jostain syystä kelanauhaäänityksissä tilanne on huomattavasti rennompi ja lopputuloksesta tulee jostain syystä groovaavampi sekä livemäisempi.
–Jari Kärkkäinen / Kärkäs

Vuosikaudet äänitimme bassosta sekä linja- että mikkisignaalin. Testailimme vaikka miten monta mikkiä niin vahvistimen edessä, takana ja ties missä. Useita vuosia sitten lakkasin äänittämästä linjasignaalia, sillä olin poikkeuksetta päätynyt käyttämään vain yhdellä mikillä taltioitua mikrofoniraitaa. Re-amppausta emme suosittele kenellekään, sillä aivan liikaa informaatiota katoaapi moisessa touhussa.

Bassoa ei kannata äänittää klikkiraidan mukaan. Jos käytät klikkiä, on suotavaa pitää se kuuluvissa vain silloin, kun rummuilla on tauko. Henkilökohtainen suositukseni on täräyttää vain kaksi tahtia klikkiä ennen biisin alkua ja sitten antaa kappaleen elää omaa elämäänsä. Tämä tuo huomattavasti luonnollista eloa soittoonne sekä parantaapi groovea. Lue lisää aiheesta postauksessani Metronomilla vaiko ilman.

Itselläni on pitkä historia Anssin kanssa tekemisestä jo lähes 15 vuoden ajalta ja tällä hetkellä tykkään rennosta tekemisen meiningistä herran kanssa. Jälki on todella vakuuttavaa studion nykyisten metodien myötä.
Lasse Hietala / Oliver

10 vinkkiä biisinkirjoitukseen -opas

Basson äänittäminen pienissä osissa on toki houkuttelevaa, kuten myös osien kopiointi. Suosittelemme kuitenkin pohjaraitojen soittamista yhtäaikaa, ei pienissä paloissa vaan alusta loppuun, ei copy/pastaa eikä etenkään re-amppausta. Jos edellä mainitut tuntuvat mahdottomuuksille, kannattanee harkita josko soittokuvioita pitäisi muuttaa helpommaksi. Ei kannata vetää taitojensa äärirajoilla, vaan mieluummin soittaa helpompia kuvioita ja näin keikoistakin saattaapi selvitä kunnialla. Yksinkertainen on kaunista!

Vuosia soitin levyille bassot erikseen joko studiolla tai kotona tuijottaen tietokoneen näyttöä väsyneenä ja samalla turhautuneena. Oikeastaan aloin inhota jossain välissä äänittämistä, kun siitä ei tullut mitään ja oma soitto kuulosti suoraan sanottuna silkalta paskalta. 

Löysin nauhoittamisen ilon vasta silloin, kun päästiin rumpalin kanssa ensimmäistä kertaa soittamaan biisit samanaikaisesti narulle. Kaikki oman soiton itsekritisointi ja osiin purkaminen loppui kuin sormia napsauttamalla. Kaikki vaan kuulosti paremmalle – soitto, soundi, fiilis ja groove oli tullut takaisin! Pienet mokat jossain kohtaa eivät enää kuulostaneet virheiltä, koska olin oppinut ymmärtämään mitä on hyvä otto. Tästä viisastuneena en enää suostu sessioon, jos en saa soittaa samaan aikaan rumpalin kanssa.

–Pekka Johansson / Faulty Messenger, ex-Amoral

Vire-onkelmien välittämiseksi suosittelen lukemaan Paras viritysvinkki ikuna -kirjoitukseni. Vuosien saatossa törmäsimme usein pulmalliseen tilanteeseen, jossa asiallisesti säädetty kitara tahi basso ei vain halunnut mennä vireeseen. Löysimme asiaan yksinkertaisen ratkaisun, joka on tyystin poistanut tuon ongelman sessioistamme ja ilolla sitä kaikille opetamme.

Suurien keikkapaikkojen miksauskikka

Etenkin suuremmilla keikkapaikoilla otan aina bassosta sekä linja- että mikkisignaalit miksauspöydän kanaviin. Leikkaan linjasta kaikki yläpäät ja kompressoin sopivasti. Tämä antaa bassosaundiin tasaisen ja tanakan alapään. Mikkikanavasta alapääleikkuri poistaa kaikki matalat taajuudet jopa 800Hz:iin asti ja sitten vähän kompuralla soittoa pakettiin tuomaan erottuvuutta sekä selkeyttä saundiin.

Kun miksasin saliääntä Children Of Bodom -yhtyeelle neljä vuotta ympäri maailman, tämä miksauskikka osoittautui erinomaiseksi. Kipaleissa oli useita kohtia, joissa bassolla oli liidaava rooli. Ensimmäisillä keikoilla käytin vain yhtä kanavaa ja kun nostin bassoa kovemmalle meni yleissaundi samantien aivan muhjuksi, sillä myös basson alapään voimakkuus kasvoi. Tämä “kahden kanavan taktiikka” mahdollisti sen, että linjan tukeva alapää pysyy paikallaan ja mikkisignaalin erottelevaa saundia pystyi nostamaan jopa useita dB:jä, ilman että miksaus puuroutui. Tämä oli ja yhä on yksi mieluisimmista miksauskikoistani basson suhteen ja joskus se toimii ihanasti myös studiossa.

Parempaa bassosaundia

Anssin luona viimeisimmässä Oliverin sessiossa testasimme Vovox-kaapeleita ja bassosoundissa eron huomasi mielestäni selvästi. Soundi kirkastui ja siitä tuli todella erotteleva kaapelin vaihtamisen myötä. En olisi uskonut, että piuha voi vaikuttaa niin paljon myös bassosoundiin.
Lasse Hietala / Oliver

Kaapeleiden merkitys

Jos joku olisi minulle muutama vuosi sitten väittänyt instrumenttikaapeleissa olevan eroja, olisin nauranut. Vaan enpä naura enää. Nykyään tykkään hämmästyttää basistejakin näyttämällä kuinka paljon pelkkä piuha voi muuttaa saundia. Kuten monet asiat elämässä, A/B-vertailu on mitä oivallisin tapa huomata ero ja löytää parempi vaihtoehto. Suosittelemme suurella lämmöllä Vovox-kaapeleita ja käytämme niitä jokaisessa sessiossamme. Tähän mennessä vertailun jälkeen ei yksikään muusikko ole kieltäytynyt niitä käyttämästä. Itseasiassa he tuntuvat niin kovin tykkäävän Vovox:in piuhojen vaikutuksesta saundiinsa, että uusivat soittoletkunsa samantien. Tuomme maahan Vovox:ia ja suurella ilolla demonstroimme kuinka paljon instrumentti-, kaappi- ja jopa virtakaapeli vaikuttavat saundiin. Tämän esittelyn teemme aina jokaisen session alussa. Saundiero on huomattavasti suurempi, kuin mitä arvon lukija uskaltaa arvatakaan.

Olen päivittänyt kaikki piuhani ja virtalähteen pedaalilautaan juuri parhaan soundin saamiseksi ja luulin, että tässä ei nyt tarvitse enää ikinä lähteä piuhakaupoille. Olin siksi jo lähtökohtaisesti skeptinen, kun Anssi sessiomme alussa alkoi demonstroimaan Vovox-kaapeleita. Sain kuitenkin hämmästyä kuinka jopa yhden Vovox-piuhan vaihtaminen signaalilenkkiini toi selkeyttä soundiin.
–Pekka Johansson / Faulty Messenger, ex-Amoral

Vovox ei itseasiassa tuo ääneen yhtään mitään lisää. Asia on hyvin samanlainen, kuin kelanauha- sekä tietokoneäänityksen vertailussa; kyse ei ole siitä mitä tulee lisää vaan siitä, mitä prosessissa katoaa! Kaapeleidenkin kohdalla on yllättävää, kuinka paljon informaatiota häviää.

Jokainen kuulee eron varmasti, sillä tämä ei ole vain äänialan-ammattilaisten tahi hifistien korvakarkkia. Asiassa on kyse mm. kapasitanssista ja muutamasta muusta muuttujasta. Työn alla onpi erillinen postaus tästäkin mittavasta ja erittäin tärkiästä aiheesta.

Parempaa bassosaundia

En olisi uskonut, kuinka paljon sähköverkosta voi tulla häiriötä vahvistimeen. Virtakaapelin merkitys saundin puhtauteen oli huomattava. Voisi sanoa, ettei omaa saundia kannata alkaa edes ruuvaamaan, ennen kuin laitteistosta on poistettu kaikki saundiin vaikuttavat häiriöt, joita ei pysty hallitsemaan.
–Jari Kärkkäinen / Kärkäs

Kerrataanpas vinkkini parempaan bassosaundiin vielä lyhyesti:

#1 Bändin tulee tietää mitä basisti kappaleissa soittaa
#2 Sormilla vaiko plektralla oman tahi kappaleen maun mukaan
#3 Yksi hyvä saundi on parempi kuin 10 eri saundia samassa kappaleessa
#4 Saundin loistavuus alkaa aina äänilähteestä (ja soittaminen lähtee kirjaimellisesti käsistä!)
#5 Kaapeleiden vaikutus saundiin on huomattavasti suurempi, kuin saatat kuvitellakaan
#6 Soita rumpujen, älä klikin mukaan
#7 Opettele “lukkiutumaan” rumpalin kanssa grooven maksimoimiseksi
#8 Pidä soittokuviosi yksinkertaisina
#9 Usean mikrofonin sijaan kokeile äänittää käyttäen vain yhtä mikrofonia
#10 Ole aito; vältä re-amppausta, copy/pastea ja editointia

Bassosoundi on juuri niin hyvä kuin sen heikoin lenkki.
–Pekka Johansson / Faulty Messenger, ex-Amoral

Lue myös tämä: Parempaa bassosaundia osa 2

10 vinkkiä biisinkirjoitukseen -opas

Parempaa bassosaundia ykkösosan loppusanat

Kiitoksia, kun jaksoit lukea pitkän sepustukseni otsikolla parempaa bassosaundia ja ei vain saundia, vaan myös monia muitakin asiaa sivuavia parannusvinkkejä. Toivon näiden vinkeiden vinkkien inspiroivan ja auttavan sinua nauttimaan soittamisesta ja parantavan äänitysten ohella myös keikoilla soittamista. Kakkososassa sitaattien antajat päästelevät koko kommenttiensa voimalla tanakkaa asiaa bassosta sekä bassosaundista.

Kun koet kirjoituksestani olleen sinulle hyötyä, jaathan sen sosiaalisessa mediassa. Näin autat mahdollisimman monia pääsemään tämän tärkeän informaation äärelle.

Haluatko musiikkisi erottuvan massasta ja olla kerrankin äänityksiin sekä niiltä välittyvään bassosaundiin tyytyväinen? Klikkaa tästä ja lue lisää. Kiitosten paljous ja kaikkea Hyvää!

Oletko valmis huikeaan sessioon Astia-studiolla

Astia-studio tarjoaapi täysanalogista äänityspalvelua lähes 30 vuoden kokemuksella, josta kaukaisimmat asiakkaat ovat saapuneet nauttimaan jopa 9 000 km takaa Yhdysvalloista sekä Venäjän etäisimmästä kolkasta, Vladivostokista asti.

Kirjoittaja