Oletko aivan puhki studiopäivän jälkeen? – Lue mistä väsymys johtuu ja kuinka voit sen välttää
Väsyttävätkö pitkät studiopäivät sinua ja ovatko korvasi kahdeksan tunnin jälkeen aivan tukossa? Tiedätkö sen tunteen, kun haluat äänitysten päätteeksi vain päästä pitkällesi ja olla täydellisessä hiljaisuudessa? Tein erikoisen havainnon, joka on saanut vahvistusta useilta luonani käyneiltä bändeiltä. Oletko aivan puhki studiopäivän jälkeen? – Lue mistä väsymys johtuu ja kuinka voit sen välttää.
Sinun kannattaa lukea tämä kirjoitus jos soittajana, laulajana, äänittäjänä, miksaajana tai masteroijana olet kokenut valtavaa väsymystä studiopäivän jälkeen. Kuten kaikki kirjoitukseni, tämäkin perustuu omakohtaisiin kokemuksiini. Se mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle. Toivon silti sinunkin saavan kirjoituksestani ahaa-elämyksen sekä mahdollisesti myös apua väsymykseen.
Oletko aivan puhki studiopäivän jälkeen?
– Lue mistä väsymys johtuu ja kuinka voit sen välttää
Usean vuoden ajan pitkät studiopäivät tuntuivat todella kuluttavilta. Jopa miksaaminen, jossa käytännössä vain kuuntelemme musiikkia aamusta iltaan vei minusta kaikki mehut ja koin olevani aivan puhki.
Menin jokaisen työpäivän jälkeen vähintään puoleksi tunniksi pitkälleni sänkyyn, sillä ilman palautumista en olisi kyennyt tekemään enää mitään. Oletko koskaan kokenut samanlaista olotilaa äänitys- tai miksauspäivän päätteeksi?
Vähäisinkään musiikin kuunteleminen ei studiopäivän jälkeen tullut kirjaimellisesti kuuloonkaan. Tuntui, että olin saanut kaikenlaisista äänistä yliannostuksen ja halusin vain levätä, jotta jaksaisin taas tehdä seuraavan sessiopäivän.
Useat muusikot ja äänialan ammattilaiset ovat kertoneet tietävänsä tämän olotilan erittäin hyvin. Melko harvat heistä tuntuvat kuuntelevan musiikkia vapaa-ajallaan. Mutta onko asia aina ollut näin vai liekö kyseessä vasta hiljattain ilmennyt oireilu? Voiko musiikista saada yliannostuksen ja mistä tässä ilmiössä oikein onkaan kyse?
Miten studiopäivä sinuun vaikuttaa?
Huomasin jo 90-luvulla studiohommia aloitellessani, että keskittyminen on taitolaji. Monet muusikot eivät jaksaneet keskittyä kuuntelemaan edes juuri äänitettyä ottoa kokonaan, vaan alkoivat heti juttelemaan tai puuhaamaan kaikkea muuta.
Pitkään ja hartaasti opettelin keskittymisen jaloa taitoa. Vuosien harjoittelun jälkeen kykenin keskittymään tarvittaessa vaikka 10 tuntia niin, ettei mikään saanut keskittymistäni herpaantumaan. Jatkuva focus vie kuitenkin paljon energiaa, joten voisiko tämä olla syy voipumiseen?
Korvien väsyminen on varmasti sinullekin tuttua. Alkuaikoina huomasin, että pitkän studiopäivän kääntyessä iltaan (lue: yöhön) teki usein mieli alkaa muuttamaan mikityksiä tai ruuvaamaan kitarasaundia uusiksi. Ja kun seuraavana aamuna kuuntelimme mitä olimme väsyneinä tehneet, jouduimme äänittämään nuo osiot uudelleen, sillä saundit eivät olleetkaan kohdallaan.
Kun korvamme väsyvät, kuulokuva vääristyy ja silloin haluamme alkaa muuttamaan vaikkapa vahvistimen säätöjä. Opin nopeasti, ettei säätöihin kannata juuri koskea etenkään sen jälkeen, kun ne on tuorein korvin toimiviksi havaittu.
Amadeus-elokuvassa keisari Joseph II valistaa herra Mozartia sanoen: “Ihminen voi illan aikana kuunnella vain tietyn määrän nuotteja. Työnne on nerokasta ja todella laadukasta, mutta teoksessanne on yksinkertaisesti vain liikaa nuotteja!”
Korvat toki kuuntelun myötä väsyvät, mutta tuollaista nuottikiintiötä tuskin kuitenkaan oikeasti on olemassa. Huomasin nimittäin, että väsymyksen määrä riippuu yllättävänkin paljon käyttämästäsi äänilähteestä.
Tee yksinkertainen vertailu miten musiikki sinuun vaikuttaa
Hyvä ystäväni, Royal Max -yhtyeen kitaristi Mikko Huopainen kertoi, että jo parin kappaleen kuunteleminen tietokoneelta saa hänen korvansa väsymään. Hän ei esimerkiksi kovin mielellään kuuntele striimauspalvelusta montaakaan veisua peräjälkeen.
CD-levyltä Mikko diggailee yhden kokonaisen albumin, jonka jälkeen on niin sanotusti “nuottikiintiö täynnä”. Mutta erikoiseksi asian tekee se, että analogisen signaalitien vinyylejä sekä c-kasetteja hän voi kuunnella vaikka kokonaisen päivän, eivätkä korvat väsy ja olotila pysyy hyvänä.
Entäpä jos studiopäivän jälkeen haluaisitkin kuunnella lisää musiikkia?
Erävesi-yhtyeen kitaristi Mikko Järvinen saapui lokakuussa 2019 EP-sessioon, josta kirjoittamani case studyn pääset lukemaan täältä. Hän kertoi aiempiin studiokokemuksiin vedoten, että päällimmäinen tunne studiopäivän jälkeen oli kaikilla bändin jäsenillä ollut väsymys.
Edellisen albumisession äänityksissä he olivat jokaisen studiopäivän jälkeen olleet aivan poikki. Vapaaehtoinen musiikin kuuntelu oli ollut viimeinen asia, jota Mikko olisi halunnut illan päätteeksi tehdä. Hän kertoi olettaneensa asian olevan samoin myös Astialla.
Yllätys oli kuitenkin suuri, kun 10-tuntisen studiopäivän jälkeistä väsymystä ei tullutkaan ja jatkoimme musiikin kuuntelemista yläkerran kuunteluhuoneessa alkuperäisiltä vinyylilevyiltä. Emme siis saaneetkaan musiikista yliannostusta, vaan se ikään kuin voimaannutti meitä.
Lue lisää: “Tämä on ainoa tapa, jolla Erävesi äänityksiä enää tekee” – Case study Erävesi
Yllä kuvailtu ilmiö toistuu lähes kaikkien luokseni saapuvien bändien kohdalla. Se sai minut miettimään, milloin studiopäivän jälkeinen väsymys vaihtuikaan kohdallani haluksi kuunnella lisää musiikkia.
Vastaus löytyy signaalitiestä, jonka tulee olla täysin analoginen. Minulle sekä Mikoille se tuntuu toimivan hyvin. Kehoitan sinuakin testaamaan, josko saat samanlaisia tuloksia.
Analogisen signaalitien äänellä tarkoitan ääntä, jota ei ole kertaakaan muunnettu digitaaliseksi. Sellaisia ovat esimerkiksi 60-70 -lukujen alkuperäiset vinyylilevyt ja c-kasetit silloin, kun kuuntelet niitä analogisen vahvistimen kautta. Käyttämässäni Yamahan vahvistimessa on digipiiri, mutta onneksi sen voi Pure Direct -napilla ohittaa.
Studiossa analoginen signaalitie tarkoittaa äänittämistä ja miksaamista kelanauhalle ilman digimuunnosta. Voidaksesi nauttia analogisesta signaalitiestä, myös studiokaiuttimien tulee olla ilman digipiiriä. Esimerkiksi valtaosassa uusista kaiuttimista on digipiiri, jota ei voi ohittaa.
Muita havaintoja analogisen signaalitien vaikutuksista
Tiesitkö, että kissat ja koirat tuntuvat viihtyvän huoneessa, jossa analogisen signaalitien musiikki soi? Kun äänilähde vaihdetaan digitaaliseksi, eläimet usein poistuvat huoneesta. Ne siis aistivat äänessä jotain, joka joko miellyttää tai saa heidät poistumaan paikalta.
Luonani on käynyt useita alle vuoden ikäisiä vauvoja kuuntelemassa musiikkia eri äänilähteistä. Kun laitamme analogisen signaalitien vinyylilevyn soimaan, vauvat rauhoittuvat ja holtiton heiluminen loppuu. Kun äänilähde vaihdetaan digitaaliseksi, alkavat vauvat jälleen heilumaan rauhattomasti.
30 vuotta sitten meidät ympäröi analogisen signaalitien ääni ja nykyään lähes poikkeuksetta vähintään kerran digitaaliseksi muunnettu. Voiko ympärillämme vellova, vähintään kerran digitaaliseksi muunnettu ääni aiheuttaa laajempaakin pahoinvointia?
Kun laitan musiikkia vaikkapa Spotifystä soimaan, en pysty istumaan paikoillani keskittyneesti sitä kuuntelemassa, vaan alan puuhata kaikkea muuta. Kun vastaavasti laitan analogisen signaalitien vinyylilevyn soimaan, tapahtuu sama ilmiö, jonka paikallinen musiikinopettaja loistavasti tiivistää.
Analogisen signaalitien musiikin soidessa laulaja tulee samaan huoneeseen ja pakottaa minut keskittymään. Joudun laittamaan muut hommat pois ja keskittymään pelkästään musiikinkuuntelemiseen. Se ei ole enää vain taustamusiikkia, vaan tuntuu koko kehossa!
-Hanna Hyvärinen, musiikinopettaja/kuoronjohtaja
Mistä väsymys studiossa johtuu ja kuinka voit sen välttää?
Monien bändinjäsenten, läheisteni sekä omiin kokemuksiini perustuen, vähintään kerran digitaaliseksi muunnettu ääni näyttää saavan aikaan rauhattomuutta ja väsymystä.
Eläinten ja pienten lasten käyttäytyminen kertoo mielestäni paljon, sillä he toimivat puhtaasti vaistojensa varassa. Heidän reaktionsa ovat aitoja, ilman halua miellyttää tarkkailijaa.
Oma elämänlaatuni parani huomattavasti, kun palasin takaisin vinyylilevyjen pariin. Niiden avulla löysin ikäänkuin musiikin uudelleen sillä samalla tavalla, millä se oli teini-Anssia aikanaan sykähdyttänyt.
Kun keväällä 2017 lopetin tietokonetaltioinnin ja siirryin tekemään pelkkiä kelanauhaäänityksiä, poistui tuo väsymyksen tunne ja tilalle tuli musiikin kuuntelemisen riemu!
Koska ilmiö on sen verran kutkuttava, tutkimme sitä paikallisen yliopiston professoreiden, tutkijatohtoreiden sekä opettajien kanssa. Kerron aiheesta lisää, kun meillä on konkreettisia, tieteelliset kriteerit täyttäviä tuloksia.
Sitä ennen voit tehdä testin itselläsi, kotieläimilläsi tahi omilla tai kaverin taaperoilla. On tärkeää, ettet käytä digipiirejä sisältäviä aktiivikaiuttimia, usb-liitäntäistä levysoitinta etkä etenkään Bluetoothia saati muita langattomia järjestelmiä. Analoginen signaalitie näyttää tällä hetkellä olevan se asia, jonka kautta nämä ilmiöt voidaan todentaa.
Jokainen meistä on yksilö ja se mikä toimii yhdelle ei välttämättä toimi toiselle. Tee testi ja kerro minulle minkälaisia tuntemuksia analogisen signaalitien musiikki sinussa aiheuttaa. Minun ja luonani käyneiden bändien elämänlaatua se tuntuu parantaneen melkolailla.
Kiitos, kun luit kirjoitukseni studiopäivän jälkeisestä väsymyksestä ja kuinka voit sen välttää. Jos koet kirjoituksestani olleen sinulle hyötyä, jaathan sen sosiaalisessa mediassa. Tällä tavalla hyödyllinen informaatio tavoittaa mahdollisimman monia.
Varaa elämää muuttava demonstraatio analogisen ja digitaalisen signaalitien valtavista eroista klikkaamalla tästä. Kiitosten paljous ja kaikkea Hyvää!
Astia-studio tarjoaapi täysanalogista äänityspalvelua lähes 30 vuoden kokemuksella, josta kaukaisimmat asiakkaat ovat saapuneet nauttimaan jopa 9 000 km takaa Yhdysvalloista sekä Venäjän etäisimmästä kolkasta, Vladivostokista asti.
Art
16/01/2020 @ 4:08 pm
Moro! Tällaisena modernin musiikkiteknologian ystävänä ja myös dsp:tä opiskelleena kirjoitus huvittaa jonkin verran. Voisin hyökätä täysin tätä vastaan, mutta toisaalta arvostan näkemystä paljon ja mielenkiintoista, että kirjoitit asiasta tästä kulmasta. Mutta olisi tosiaan mielenkiintoista nähdä jotain konkreettista tutkimusta asiasta. Ihmisten keskuudessa musiikin äänittämiseen, miksaamiseen, masterointiin ja kaikkeen tähän liittyy niin paljon fiilisjuttuja – ja fiilis on kuitenkin vähän eri kuin tieteellisesti todistettu asia. Vaikka tavallaan toivoisinkin vähän, että juttusi pitäisi paikkansa niin saataisiin digitaalikonvertterien keksijöille lisää haasteita. 🙂
Anssi Kippo
16/01/2020 @ 4:14 pm
Päivän Hyvyyttä Art ja kiitoksia asiallisesta kommentistasi. Fiilis-kommentteja on netti pullollaan ja tarkoitukseni on mutun sijaan saada konkreettista dataa aiheesta. Suosittelen pysymään kuulolla ja pitämään mielen avoimena. Mukavaa viikkoa ja kaikkea Hyvää! ??
Vesa Auvinen
17/02/2020 @ 11:29 am
Demo-esityksen kuulleena on helppo olla huvitumatta Anssi Kipon havainnoista samaa mieltä. Eläinten ja vauvojen reaktioita demoon ei tosin kuulunut. Toivottavasti tutkimuksien avulla digi-äänentoistoon löydetään keinot sisällyttää kaikki tarvittava data lopputulokseen. Digi lienee tullut kuvioihin pidemmäksi aikaa.
Anssi Kippo
17/02/2020 @ 11:34 am
Kiitoksia kommentista Vesa. Pitäisi varmaan demonstraatiota varten hankkia studiolle kaapillinen vauvoja sekä eläimiä ? Kuten selkein esimerkein havainnollistan; digitaalinen ääni on aiemmin ollut huomttavasti parempi, joten jahka huonontumisen syyt saadaan selville, sitä varmaankin voidaan parantaa lähes entiselle tasolleen. Mukavaa viikkoa ja kaikkea Hyvää! ??